Päätyvätkö Venäjältä jäädytetyt miljardit Ukrainan tueksi? EU-johtajat keskustelevat asiasta Brysselissä
EU-maiden johtajat keskustelevat torstaina Brysselissä siitä, miten Venäjältä jäädytettyjä miljardeja saataisiin käytettyä Ukrainan tukemiseen.
Asia koskee Ukrainalle kaavailtua noin 140 miljardin euron sotakorvauslainaa, johon käytettäisiin Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuottoja.
Käytännössä EU-johtajilta toivotaankin torstaina poliittista tukea sille, että komissio lähtee valmistelemaan asiasta esitystä. Varsinainen päätös asiasta tehdään komission esityksen pohjalta myöhemmin.
Lainaan on liittynyt monia juridisia pulmia ja etenkin varoista valtaosaa hallinnoivan Belgian oikeudellisia ja taloudellisia huolia.
Kaavaillussa lainamallissa Venäjän käteisvarat siirtyisivät EU:lle, joka antaisi varoja hallinnoivalle belgialaiselle rahoituslaitokselle Euroclearille nollakorkoisen velkasitoumuksen. Sen takaisivat Suomi ja muut EU-maat. Komission korkean virkamieslähteen mukaan käteistuottojen arvo on noin 175 miljardia euroa, mutta sen arvioidaan kasvavan 185 miljardiin lähivuosina.
Ukraina maksaisi lainan takaisin vain, mikäli Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa ja maksaa maalle sotakorvaukset.
Jäsenmaiden olisi taattava laina siltä varalta, että Euroclearin pitäisi palauttaa jäädytetyt varat Venäjälle. Näin voisi käydä käytännössä vain siinä tapauksessa, että EU purkaa pakotteet ennen kuin Ukrainalle on maksettu sotakorvauksia.
Tähän kytkeytyy asian ongelma, josta etenkin Belgialla on huolia. Venäjä-pakotteet on uusittava kuuden kuukauden välein jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Jäsenmaista etenkin Unkari on jo useamman kerran venkoillut pakotteiden hyväksymisessä.
Jos pakotteiden jatkosta ei saataisi sopua, ne raukeaisivat heti ja Venäjä saisi mahdollisuuden vetää varansa pois Euroclearista.
Siksi EU-komissio on ehdottanut, että pakotepäätöksissä siirryttäisiin yksimielisten päätöksien sijasta määräenemmistöpäätöksiin. Tarkoituksena on, etteivät yksittäiset jäsenmaat voisi kiristää EU:ta ja että pakotteet pysyisivät voimassa kunnes Venäjä on maksanut sotakorvaukset Ukrainalle.
Se, miten tämä muutos toteutuisi, on kuitenkin auki. Asiaan liittyy monia juridisia keskusteluita, ja EU:n juristeilla on ilmeisesti keskenäänkin erilaisia näkemyksiä siitä, miten helppo malli olisi toteuttaa. Yksi niistä koskee sitä, voidaanko pakotteisiin koskevaa päätöksentekoa muuttaa ilman, että kaikki jäsenmaat antavat sille tukensa.
Belgialla on muitakin huolia, kuten kysymys siitä, voiko belgialaisille, Venäjällä toimiville yrityksille tai belgialaisvaroille koitua seurauksia päätöksestä. Myös tästä riskinjaosta käydään keskustelua.
Monet EU-maat pitävät kuitenkin tärkeänä, että Ukrainan tukemiseen löydetään uusi, kestävä ratkaisu. Lainan on arveltu kattavan Ukrainan menoja ainakin seuraavan parin vuoden ajaksi.
Huippukokouksen lopputulemat kirjataan päätelmiksi, joita valmistellaan jo ennen kokousta. STT:n näkemään, tiistai-illalle päivättyyn kokouspäätelmään oli kirjattu johtajien pyyntö komissiolle alkaa valmistella esitystä asiasta mahdollisimman nopeasti.
Keskustelut asiasta olivat kuitenkin keskiviikkona STT:n tietojen mukaan yhä kesken. Korkea EU-virkamies sanoi keskiviikkona, että asiasta ei ollut vielä saatu suurlähettilästasolla sopua.
EU-maat keskustelevat myös puolustuksen vahvistamisesta. EU-komissio esitteli viime viikolla puolustuksen tiekartan, jolla on tarkoitus vahvistaa EU:n puolustus seuraavan viiden vuoden aikana kaikenlaista aggressiota vastaan.
Yksi näistä on hankkeista on julkisuudessa ”droonimuurina” esiintynyt droonipuolustualoite koko Euroopan suojaksi.
Suomi toivoi asiaan aiemmin yhteisten EU-varojen käyttöä solidaarisuusperiaatteella, mutta esimerkiksi EU:n tämän hetkisestä monivuotisesta budjetista varoja ei juurikaan ole enää jaettavaksi puolustukseen.
Siksi todennäköisesti rahoitusta kaavittaisiin muun muassa EU:n puolustuslainaväline Safesta, omista varoista, budjetin rippeistä ja mahdollisesti myös EU:n uudesta puolustusteollisuusohjelmasta.