Päätöstä vanhemmuudesta pohditaan useimmiten lapsen edun kautta: "On huolta periytyvistä mielenterveysongelmista, pahoista kokemuksista tai taloudellisesta turvattomuudesta"

Kotimaa

Päätöstä vanhemmuudesta pohditaan usein pitkään ja huolella. Näistä pohdinnoista on kuitenkin voinut saada hyvin vääränlaisen kuvan seuraamalla julkisuudessa aiheesta käytyä keskustelua, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) auttavien puhelin- ja digipalvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki.

– Kun puhutaan vähäisestä syntyvyydestä tai nuorista aikuisista ylipäätään, annetaan helposti ymmärtää, että aikuiset pohtivat vanhemmuutta hirveän yksilökeskeisesti omia tarpeitaan korostaen.

MLL:n viime vuonna julkaistun Haluanko vanhemmaksi -sivuston perusteella moni miettii vanhemmuutta kuitenkin hyvin eri tavalla – monipuolisesti, vastuullisesti ja usein lapsen edun kautta.

Osalla on huolta omasta mielenterveydestä: voiko jokin tietty taipumus periytyä ja jos voi, onko ylipäätään oikeutta hankkia lasta? Osalla on taustalla lapsuuden rankkoja kokemuksia, joita pelkää siirtävänsä eteenpäin omalle lapselleen.

Joidenkin on vaikea hahmottaa, minkälaista lapsiperhearki ylipäätään on ja millainen oma tulevaisuus voisi olla vanhempana. Moni kärsii siitä, että sopivaa kumppania ei löydy tai oma kumppani ei halua lapsia.

– Tällaisten yksilöllisten kokemusten lisäksi sivustolla nousee esille myös rakenteellisia tekijöitä: pohditaan omaa taloustilannetta tai kaivataan lisätietoja siitä, miten yhteiskunta tukee lapsiperheitä. Vanhemmuuteen liittyvät pohdinnat ovat todella monipuolinen ja mielestäni aika koskettavakin kokonaisuus, Pajamäki kertoo.

MLL perusti Haluanko vanhemmaksi -sivuston huomattuaan, että moni alle 30-vuotias oli yhteydessä MLL:n nuorten palveluihin vanhemmuuspohdintojensa kanssa. Sivusto tarjoaa mahdollisuuden oman elämäntilanteen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien jäsentämiseen – lapsilla tai ilman.

Sivusto julkaistiin maaliskuussa 2021, ja sen sisältöjä on luettu yli 30 000 kertaa.

– Suomesta on selkeästi puuttunut sellainen paikka, missä voisi käydä nimenomaan tällaista pohdintaa. Kun on jo raskaana, tukea saa neuvolapalveluista, ja esimerkiksi adoptiota suunnitteleville on omat yhteyshenkilönsä. Moni tarvitsee tukea jo siinä vaiheessa, kun varsinaista vanhemmuuspäätöstä ei ole vielä tehty, Pajamäki sanoo.

MLL lupaa, että sen asiantuntijat tarjoavat sivustolla neutraalia tukea – toimivat kuuntelijoina, auttavat eri näkökulmien kartoittamisessa ja juurisyiden löytämisessä sekä tarvittaessa ohjaavat yhteydenottajan vielä muun tuen piiriin.

Sivustolla on myös paljon kokemustarinoita ihmisiltä, jotka ovat päätyneet erilaisiin vaihtoehtoihin: lapsettomaksi tai vanhemmaksi, ja myös eri tavoilla vanhemmaksi.

Vanhemmuuspäätöksen tehneet aikuiset saavat apua myös MLL:n Vanhempainpuhelimen ja chatin kautta. Vanhempainpalveluihin otetaan yhteyttä yleensä vasta siinä vaiheessa, kun lapsi on jo saapunut perheeseen.

Viimeisten seitsemän vuoden ajan yleisimpiä aiheita ovat olleet vanhempien kokema väsymys, uupumus, kuormittuneisuus, syyllisyys ja riittämättömyys.

Pajamäki uskoo, että Haluanko vanhemmaksi -sivustolla käydyt pohdinnat saattavat osittain ennaltaehkäistä tällaisia haasteita.

– Jos on esimerkiksi omia hankalia lapsuudenkokemuksia taustalla, vanhemmuuden myötä saattaa vyöryä päälle yllättäviä vaikeita tunteita, joista voi olla hankala saada kiinni. Voi olla eduksi, jos omia kokemuksia pystyy miettimään jo hieman ennakkoon.