Päästökauppajärjestelmä uudistuu ja Euroopan ulkopuolelta tulevia tuotteita joutuu hiilitullien piiriin – Suomen valtiolle uudistus tuo lisätuloja, mutta kansalaisen kukkarolla osa kuluista nousee
Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina Strasbourgissa joukon keskeisiä ilmastouudistuksia. Ilmaston lisäksi ne vaikuttavat myös Suomen valtion tulokertymään, suomalaisiin kuluttajiin ja osin ulkomaisia tuotteita EU-alueelle tuoviin maahantuojiin.
Suomen ja suomalaisten taloudessa valtion kassaan kilahtaa uudistusten seurauksena lisätuloja, mutta kuluttajan kukkarolla voi joissakin tuotteissa näkyä lähivuosina vähintään väliaikaista hinnannousua.
Yhtenä kokonaisuutena kannattaa katsoa ainakin päästökauppajärjestelmän uudistamista ja niin sanottua hiilirajamekanismia. Molemmat ovat osa ilmastonmuutoksen torjuntaa, jossa hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Päästökauppajärjestelmä on ollut keskeinen keino vähentää päästöjä jo vuodesta 2005 saakka. Nyt päästökauppajärjestelmää ollaan kuitenkin päivittämässä, ja täysin uutena elementtinä lähivuosina on alkamassa liikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökauppa, joka laajeni viime vaiheessa myös muun polttoaineen tuotantoon.
Muutokset vaikuttavat sekä valtion tuloihin että ihmisten arkisiin kuluihin.
Käytännön vaikutukset uudistuksista alkavat näkyä kuluttajille vuosina 2027–2028, teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo. Aikoinaan vastaavaa kansallista järjestelmää arvioitaessa liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) katsoi tällaisen järjestelmän näkyvän myös bensapumpulla.
– LVM:ssä sitä laskettiin joskus aikaisemmin, ja on arvioitu, että se olisi noin kymmenen senttiä polttoainelitrassa, mitä se voisi olla, Tirkkonen sanoo.
Suomen valtiolle päästökauppajärjestelmän on arvioitu tuovan vuosien 2024–2027 aikana 2,5 miljardia euroa, mutta siitä joudutaan toimittamaan maksuosuuksia sosiaaliseen ilmastorahastoon. Sosiaalisella ilmastorahastolla on tarkoitus tukea ihmisiä, joihin uudistuksen hintavaikutukset osuvat vakavimmin.
Yksityiskohdat sosiaalisen ilmastorahaston maksuista eivät ole toistaiseksi varmistuneet, mutta valtio on Suomessa jäämässä kokonaisuudesta voitolle.
Euroopan parlamentti äänesti tiistaina myös sosiaalisen ilmastorahaston lopullisen hyväksynnän puolesta.
Päästökauppajärjestelmän rinnalle on tulossa hiilirajamekanismi, jolla velvoitteita ulotetaan tuotteita EU-alueelle toimittaviin maahantuojiin. Jos eurooppalainen vaatimustaso ympäristötavoitteille ei tulevaisuudessa tuotteessa täyty, maahantuojalle koituu kustannuksia.
Mekanismia sovelletaan korkean hiilijalanjäljen tuotteisiin: rauta- ja teräteollisuuteen, alumiiniin, lannoitteisiin, sementtiin, tuontisähköön ja vetyyn sekä tiettyihin raaka-aineisiin.
Ideana on estää hiilivuotoa eli torpata sitä, että huonommin ympäristötavoitteisiin sitoutuneiden maiden yritykset saisivat unionin alueella kilpailuetua vähemmän kunnianhimoisesta sääntelystä.
– Siinä se tulovirta, mitä siihen on arvioitu, on hyvin maltillinen. Ja se riippuu tietysti siitä, miten näitä vastaavia mekanismeja otetaan EU:n ulkopuolella käyttöön. Heiltä ei kerätä vastaavaa maksua, jos heillä katsotaan olevan vastaava järjestelmä, Tirkkonen työ- ja elinkeinoministeriöstä tiivistää.
Tullista on tulossa Suomessa toimeenpaneva viranomainen. Lokakuun alusta alkaa maahantuojien siirtymävaihe, joka jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka. Siirtymävaiheessa alkaa raportointivelvollisuus.
Kuluttajalle hiilirajamekanismi voi näkyä ainakin joissakin suorissa ulkomaisissa tilauksissa.
– Kuluttajan pussissa se näkyy ehkä sillä lailla, että jos on aikonut tilata tiettyjä tuotteita suoraan EU:n ulkopuolelta – esimerkiksi rautaa, joitain teräkseen liittyviä tuotteita, alumiinia tai lannoitteita – niiden hinta nousee.
Lisäksi hinta voi nousta tuotteissa, joissa tietyt raaka-aineet tulevat EU:n ulkopuolelta. Vaikutusta voi kuitenkin olla hankala laskea mekaanisesti, koska markkinat myös mukautuvat ajan saatossa uuteen sääntelyyn.
Tirkkonen arvioi, että nykyinen päästökauppajärjestelmä on vakiintunut ja toimii hyvin. Rakennusten ja liikenteen päästökauppa sekä hiilirajamekanismi ovat kuitenkin uusia järjestelmiä, joiden toiminnasta ei ole vielä takeita.
– Monesti näissä alkuvaiheissa liittyy erilaisia pieniä valuvikoja, joita korjataan vähitellen, hän sanoo.
Esimerkin Tirkkonen antaa yleisen päästökaupan käynnistämisvaiheesta, jolloin ylijääviä päästöoikeuksia ei saanut siirtää tuleville kausille. Päästöoikeuksien hinta romahti kauden lopussa, mikä ei ollut tarkoituksenmukaista tai ennakoitavaa.
Virhe kuitenkin korjattiin.
EU:n päästökauppajärjestelmän aloilla kokonaispäästöjen on arvioitu vähentyneen noin 41 prosentilla vuodesta 2005, jolloin järjestelmä alkujaan otettiin käyttöön. Uudistuksella päästökaupan piirissä olevien alojen päästöjen leikkaantuminen on tarkoitus saada nyt 62 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Lainsäädännön toteutumiseksi tarvitaan hyväksyntä parlamentin lisäksi myös EU:n jäsenmailta. Niiltä odotetaan vielä lopullista poliittista siunausta uudistukselle, mutta jäsenmaiden pysyvät edustajat hyväksyivät lopullisen tekstin helmikuussa.
Kyse siis pitäisi olla enää muodollisuudesta.