Pääministeri Orpo STT:lle: Hallitus valmis liittämään hyvinvointialueita toisiin, jos tarpeen
Hallitus on valmis päättämään joidenkin hyvinvointialueiden liittämisestä toisiin, jos palveluiden turvaaminen ja talouden saaminen kuntoon sitä edellyttävät, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.). Hänen mielestään alueiden kanssa pitää olla tiukkana, jos ne eivät näytä suoriutuvan tehtävästään.
– En osaa sanoa, millä aikataululla, mutta ne päätökset pitää pystyä tekemään. Ei voi olla niin, että jollakin alueella ihmiset eivät saa palveluita tai joku tekee muista poikkeavia alijäämiä pitkään, Orpo sanoo STT:n haastattelussa.
Monen hallituksen sote-uudistusyritelmiä räätälöimässä ollut Orpo huomauttaa ajaneensa ennen nykyistä mallia viittä aluetta Suomeen. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana oltiin lähellä 12 alueen kompromissia. Orpo ei ota kantaa siihen, mikä tänä päivänä olisi hänestä sopiva alueiden määrä.
– Nyt on aika keskittyä palveluihin, ei hallinnon rakenteisiin, kun alueet ovat uudistusta toista vuotta tehneet.
Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola on esittänyt hyvinvointialueiden määrän puolittamista nykyisestä. Tällä hetkellä 21 hyvinvointialuetta sekä Helsinki ja Hus järjestävät sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut suomalaisille.
Rahoitusvaikeuksissa kamppailevat hyvinvointialueet ennustavat tälle vuodelle jälleen lähes 1,5 miljardin alijäämiä. Onko enää realistista pitää kiinni siitä, että alueiden kuluvan vuoden alijäämät pitäisi kattaa vuoteen 2026 mennessä?
– Meidän on pidettävä siitä kiinni ja alueilla pitää siihen pyrkiä, mutta realistisesti täytyy sanoa, että alijäämät ovat valtavia. Ne uhkaavat ei vain hallituksen talouspolitiikan tavoitteita, vaan myös hyvinvointiyhteiskunnan perustaa.
Orpo sanoo toisaalta, että myös hyvää kehitystä on osassa alueista jo näkyvissä.
– Tämä ottaa aikansa. Tämä on suurin muutos, mitä suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja sen palveluihin on koskaan tehty.
Lain mukaan valtion tulee jälkikäteistarkastuksessa korjata hyvinvointialueiden rahoitusta viiveellä vastaamaan todellisia kustannuksia. Vuoden 2024 rahoituksen jälkitarkastus tehdään vuonna 2026, ja hallitus on varannut siihen yli miljardin. Lisäsäästöjä on jostain löydettävä, jos se ei riitä.
Moni taloustieteilijä on ehdottanut maakuntaveroa yhdeksi lääkkeeksi paisuviin kuluihin. He arvioivat, että vero voisi hillitä kustannuksia, kun alueet olisivat itse nykyistä enemmän vastuussa niin menoista kuin tuloistakin. Orpo ja kokoomus on kategorisesti tyrmännyt maakuntaveron, ja niin nytkin. Ovatko taloustieteilijät siis väärässä?
– Ymmärrän maakuntaveron teoreettisesti, mutta jos tämä sillä ratkeaisi, että lisää rahaa koneeseen, niin se olisi jo ratkennut, Orpo muotoilee ja lisää, että hallitus on jo antanut alueille kaksi miljardia euroa lisää rahaa tällekin vuodelle.
Maakuntavero tarkoittaisi, että osa rahoitusvastuusta siirtyisi valtiolta hyvinvointialueille ja maakuntavero korvaisi valtionverotusta. Lisärahasta ei olisi kyse. Kokoomus uskoo, että uusi vero nostaisi kokonaisveroastetta.
– Palveluprosessit pitää nyt saada kuntoon, sieltä löytyy se tehostaminen, jolla menojen kasvu saadaan kuriin, Orpo sanoo.
Menot kuitenkin vääjäämättä kasvavat, koska väestö ikääntyy ja hoidot ovat yhä kalliimpia. Valtiovarainministeriö (VM) antoi säästökohteita etsineelle työryhmälle ehdotuksen, että ikäihmisten pitkäaikaishoidon asiakasmaksuja voisi korottaa myös omaisuuden mukaan, ei vain tulojen kuten nyt.
Orpolla ei ole asiasta tietoa, mutta hänen esikunnastaan kerrotaan, että esitystä ei ole hyväksytty, eikä sitä edistetä.
Hallitus kokoontuu toiseen budjettiriiheensä syyskuun alussa, ja Orpo sanoo valmistelun olevan pitkällä, mutta yksityiskohtia on auki.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön osalta muun muassa (kulttuurin) avustukset on yksi kokonaisuus, johon haetaan ratkaisuja, sitten on sairaalaverkkokysymys ja sitten jotain pienempiä. Näitä ministeriryhmät nyt yhdessä valtiovarainministeriön kanssa käyvät läpi.
– Ei ole sopua vielä, mutta ei mitään lihavaa riitaakaan. Aika hyvässä hengessä haemme ratkaisuja.
Tekeillä oleva budjetti on hallituskauden kovin. Kevään kehysriihessä hallitus linjasi kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista.
Orpo sanoo lähtökohtana tällä hetkellä olevan, että tarvetta uusiin lisäsäästöihin ei ole. Niitäkin kuitenkin tehdään, jos VM:n riiheen valmistelema talousennuste sitä vaatii.
Jo linjattuja päätöksiä ei peruta, mutta jos jokin linjaus ei toteuta sille arvioituja säästöjä, tilalle haetaan korvaava. Esillä olleeseen Kouvolan sairaalan yöpäivystyksen lakkauttamisen perumiseen Orpo ei ota kantaa.
Orpo kehuu jälleen hallituksen toimivaa yhteistyötä. Sosiaalisessa mediassa esitetyt ärhäkät puheet eivät hänen mukaansa näy hallituksen sisällä.
– Meillä on joitakin tunnettuja asioita, joista meillä on erilaisia näkemyksiä hallituksen sisällä ja ne näkyvät sitten joskus uloskin päin. Mutta kaikki ovat sitoutuneet hallitusohjelmaan.
RKP ja perussuomalaiset kipuilevat maahanmuuttokysymyksissä julkisuudessa. Pääministeri sanoo olevansa RKP:n puheenjohtajan Anders Adlercreutzin kanssa samaa mieltä siitä, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan paljon lisää ja lähes kaikille aloille. Ruotsin vahva talous perustuu Orpon mukaan pitkälti siihen, että siellä on ollut kymmeniä vuosia runsaasti maahanmuuttoa.
– Se on kantanut heidän hyvää talouskehitystä, koska heillä on ollut koko ajan työvoimaa. Siksi mekin tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.
Humanitääristä maahanmuuttoa kiristetään siksi, ettei se toisi mukanaan Ruotsissa ilmenneitä ongelmia.
Perussuomalaisten Jani Mäkelän ”pellepuheita” viestipalvelu X:ssä Orpo pitää aivan turhana julkisuuspelinä. Mäkelä kommentoi Adlercreutzin avausta työperäisen maahanmuuton lisäystarpeesta kirjoittamalla muun muassa, että ”Meidän poliitikkojen pitäisi olla aikuisia vakavasti otettavia toimijoita, eikä lähteä vetämään pellen roolia mediassa hakeakseen huomiota”.
– Toivoisin nyt, että jokainen hallituspuolue ja kansanedustaja keskittyisi tukemaan hallituksen tärkeää reformityötä. Olemme vieneet eteenpäin maahanmuuttolainsäädännössä perussuomalaisille tärkeitä asioita. Keskittyisivät nyt niihin, Orpo kommentoi.
Pääministerillä oli haastattelussa kerrottavana myönteinenkin uutinen. Hallitus on päättänyt investoida suomalaiseen tekoälyosaamiseen ja alan tutkimukseen. Aalto-yliopistolle osoitetaan kuuden miljoonan euron rahoitus tekoälyn tutkimusympäristön päivittämiseen tänä vuonna. Lisäksi varaudutaan 10 miljoonalla eurolla Suomen Ellis-instituutin perustamiseen vuosina 2025–2028. European laboratory for learning and intelligent systems on vuonna 2018 perustettu Euroopan johtava tekoälytutkimuksen verkosto.
Lisärahoitus mahdollistaa instituutin hakemisen Suomeen.
– Yleisesti pidetään aika selvänä, että Suomi saa sen instituutin, Orpo sanoo.
Hän uskoo instituutin houkuttelevan myös kansainvälisiä osaajia Suomeen.
Orpon mukaan molemmat rahoitukset otetaan opetus- ja kulttuuriministeriön käytössä olevista määrärahoista.
Aalto-yliopiston lisäksi instituutin valmistelussa on nyt mukana 11 muuta yliopistoa.