Valtio rahoittaa energiayhtiöitä enimmillään 10 miljardin euron hätärahoituksella – Kyse on erittäin tiukoin ehdoin myönnettävistä lainoista, Saarikko korostaa
Valtioneuvosto esittää eduskunnalle 10 miljardin euron valtuutusta, jonka pohjalta valtio voi myöntää energiayhtiöille lainoja ja takauksia, pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo.
– Viimeaikainen sähkön johdannaismarkkinoiden voimakas hintavaihtelu vaatii valtiolta nopeita toimenpiteitä markkinoiden vakauden turvaamiseksi, pääministeri sanoi tiedotustilaisuudessa sunnuntaina.
Marin kertoo, että kokonaisuus tuodaan valtioneuvoston istuntoon maanantaina ja lähetetään sen jälkeen eduskunnan käsiteltäväksi.
Pääministeri korostaa, että kyseessä on viimesijainen rahoitusvaihtoehto kaatumisvaarassa oleville yhtiöille.
Laina- ja takausohjelman on määrä olla tilapäinen, sillä se olisi voimassa vuoden 2023 loppuun. Lainojen ja takauksien kestoaika olisi enintään kaksi vuotta.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo, että tilanne alkoi eskaloitua perjantai-iltana, jolloin tuli tieto siitä, että Nord Stream 1 -kaasuputki tuskin aukeaa maanantaina.
Lintilän mukaan valtion hätärahoituspaketti on selkeä viesti markkinoille siitä, että suomalaiset sähköyhtiöt halutaan pitää pystyssä.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan sähköyhtiöiden kassavarojen riittävyyden turvaava ohjelma koskee arviolta noin 30 sähköntuotantoyhtiötä.
– Kysymys ei ole vastikkeettomasta rahanjakamisesta yhtiöille, vaan erittäin tiukoin ehdoin myönnettävistä lainoista ja lainantakauksista, jotka on tarkoitettu viimesijaiseksi rahoitukseksi, jos ei enää muita vaihtoehtoja olisi. Ja on selvää, että pankit ja kyseisten sähköntuotantoyhtiöiden omistajat joutuvat toimimaan ensisijaisesti, valtio on viimekätinen toimija.
Saarikko sanoo, että lainojen ja takausten myöntäminen on jokaisen yhtiön kohdalla harkinnanvaraista ja valtioneuvoston päätöksen takana.
Lainaa tai takausta voisivat saada vain yhtiöt, jotka ovat suomalaisen sähkömarkkinatoiminnan kannalta keskeisiä, noin 100 megawatin ylittävän tuotannon omaavia toimijoita, tai joiden toiminnan jatkuvuus on muuten yhteiskunnalta kriittistä.
Saarikko korostaa, että kyseessä ovat lähtökohtaisesti vakavaraiset yhtiöt, joiden ongelmat johtuvat nyt johdannaispörssistä ja sen käteiskassavaatimuksista.
Energiayhtiöt ovat olleet vaikeuksissa erityisesti siksi, että energian kallistumisen vuoksi niiden vakuusvaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi.
Sähköpörssissä myyjältä voidaan vaatia vakuuksina sähkön futuurihinnan ja asiakkaille luvatun hinnan erotus. Ajatus on, että jos myyjä ei voikaan toimittaa lupaamaansa sähköä, asiakas voi saamiensa vakuuksien turvin ostaa sähkön toiselta myyjältä silloiseen hintaan. Jos alkuperäinen myyjä pystyy toimittamaan lupaamansa sähkön sovitusti, vakuudet palautetaan myyjälle.
Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoi reilu viikko sitten Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että yritys tarvitsee miljardien eurojen edestä käyttöpääomaa, jotta se voisi hoitaa vakuuksiaan. Hänen mukaansa Fortum oli kääntynyt asiassa Suomen hallituksen puoleen.
Rauramo sanoi tuolloin, että jos Fortum ei saa käyttöpääomaa nyt käsillä olevaan tarpeeseen, sähköhinnat voivat jatkaa edelleen nousuaan.