Pääesikunta ei näe tarvetta naisten kutsunnoille – julkisuus ja some-tieto riittävät
Pääesikunta ei näe naisten kutsunnoille tarvetta.
Asepalveluksen pitäminen julkisuudessa ja tiedon jakaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa riittävät.
Asia selviää vastauksesta, jonka Pääesikunta lähetti syksyllä eduskunnan sisäisen tietopalvelun kysymykseen, paljonko kutsuntojen laajentaminen naisiin maksaisi.
Pääesikunnan mielestä naisten pakollinen osallistuminen kutsuntoihin voisi johtaa naisten ”hallitsemattomasti lisääntyvään haluun suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus”.
Tämä johtaisi siihen, että aluetoimistojen resurssit, varuskuntaverkosto ja koulutusorganisaatio joutuisivat uuteen tarkasteluun.
Pääesikunnan mukaan armeijan käyvien määrää ei voida olennaisesti kasvattaa nykytiloilla ja -henkilöstöllä.
Myös nykyinen kutsunta-aika elokuusta joulukuuhun olisi liian lyhyt, jos osallistuvien määrä kaksinkertaistuisi.
Vastauksessa Pääesikunta viittaa vuoden 2014 kannanottoonsa kirjalliseen kysymykseen.
Sen mukaan naisten vuotuista määrää armeijassa ei ole syytä kasvattaa, koska sodan ajan joukkojen tarve ei vaadi sitä.
Pääesikunta sanoo vastauksessaan lokakuussa, ettei linjausta ole syytä muuttaa.
Kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) kannattaa kutsuntojen ulottamista naisiin.
Hänen mukaansa tieto mahdollisuudesta ei nyt tavoita kaikkia.
– Koko ikäluokan oikea-aikainen tavoittaminen kutsunnoissa lisäisi kiinnostusta asepalvelusta kohtaan ja kasvattaisi hyvin motivoituneiden varusmiesten määrää.
Vikmanin mukaan kutsuntojen ulottaminen naisiin mahdollistaisi sen, että ikäluokkien parhaat kyvyt saadaan Puolustusvoimien käyttöön.
– Samalla se olisi myös askel yhdenvertaisempaan suuntaan.
Ensin kutsuntakirjeen voisi Vikmanin mukaan lähettää ilmoitusluontoisena. Myöhemmin kutsuntoihin osallistuminen voisi olla pakollista.
Kutsuntojen hinta tuplaantuisi 7,4 miljoonaan.
Pääesikunta arvioi, että jos naistenkin pitäisi osallistua kutsuntoihin, niiden hinta kaksinkertaistuisi nykyisestä 7,4 miljoonaan euroon.
Valtaosa summasta menisi terveystarkastuksiin.
Päälle tulisivat järjestelyistä koituvat kertakulut. Pääesikunnan vastauksen mukaan olisi ”tarve lisätä aluetoimistojen henkilöstöä sekä kehittää naisten kutsunnoille asetettavien tavoitteiden mukaisesti kutsuntojen asiasisältöä”.
Pääesikunnan vastaus perustui oletukselle, jossa naisten pitäisi osallistua kutsuntoihin, mutta he eivät olisi asevelvollisia.
Naisten pakolliseen asepalvelukseen Pääesikunta suhtautuu vielä nuivemmin. Muutos johtaisi sen mukaan suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.
Myös Vikman säilyttäisi naisten asepalveluksen jatkossakin vapaaehtoisena.
– Tällä hetkellä koko ikäluokalle pakolliseen palvelukseen ei ole Puolustusvoimien näkökulmasta tarvetta.
Pääesikunnan mielestä tilanne voisi johtaa valikoivaan asevelvollisuuteen, joka saattaisi murentaa asevelvollisuuden henkistä pohjaa.
– Uuden valintajärjestelmän luominen nykyisen valintamenetelmän tilalle on myös kallista, Pääesikunnan vastauksessa sanotaan.