Orpo kiistää, että vaalirahan rajojen nostaminen olisi kokoomuksen operaatio

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että vaalirahoituksen ilmoitusrajojen nostaminen on eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaus, eikä siitä saa mitenkään tehtyä kokoomuksen operaatiota.

Perustuslakivaliokunnan kanta oli vasemmistoliittoa lukuun ottamatta yksimielinen eli sillä oli laaja tuki, Orpo huomauttaa STT:lle kokoomuksen puheenjohtajana.

Eduskunta käsittelee tiistaina täysistunnossaan vaalirahoituksen ilmoitusrajojen nostoa. Asia on herättänyt keskustelua, koska se ei kuulunut hallituksen esitykseen eikä esimerkiksi oikeusministeriö nähnyt sille perusteita. Rajojen nostamista ehdotti eduskunnan perustuslakivaliokunta mietinnössään hallituksen esityksestä.

Ehdotuksen mukaan ilmoitusrajoja nostettaisiin eduskunta-, presidentin-, EU- ja aluevaaleissa 2 000 euroon ja kuntavaaleissa 1 100 euroon. Näitä pienempien summien lahjoittajia ei siis tarvitsisi kertoa julkisuuteen. Nykyisin rajat ovat 1 500 euroa ja 800 euroa.

Hallituksen esityksessä ilmoitusrajojen nostamista ei ollut, mutta perustuslakivaliokunta on Orpon mukaan tehnyt normaalia työtään täydentäessään esitystä asiantuntijakuulemisten perusteella.

– Se on eri asia, mitä mieltä on itse asiasta, mutta prosessi on ollut normaali, Orpo sanoo.

Orpo haluaa kiinnittää huomion siihen, että muutos koskee julkisuuteen tulevien rahojen määrää, ei luovutettavan rahan määrää.

– Vaalirahatarkastuksessa kaikki on tarkistettavina. Valtiontalouden tarkastusviraston työhön tällä ei ole vaikutusta. Siihen ei tullut muutoksia, kuinka paljon saa antaa rahaa, eikä tämä jätä tarkastusviranomaiselta mitään pimentoon.

Orpon mukaan ilmoitusrajojen nostaminen ei ole ollut mitenkään merkityksellinen tavoite kokoomukselle. Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että kokoomus vaati jo kesällä 2024 vaalirahoituksen ilmoitusrajojen tuntuvaa nostamista. Tämä käy lehden mukaan ilmi puolueen oikeusministeriölle tuolloin toimittamasta lausunnosta.

– Kokoomus on puolueena lausunut oikeusministeriölle, että ilmoitusrajoja tulisi tarkastaa inflaatiokehityksen myötä, Orpo katsoo paperista.

– En edes ihan rehellisesti sanoen tiennyt tästä, koska tämä ei ole niin iso asia meidän puolueelle.

Orpo sanoo hänelle olevan tärkeintä, että tarkastusviranomainen saa tehdä tehtävänsä. Inflaatiokehitys eli elinkustannusten nousun huomioiminen on hänen mielestään perusteltua.

Perustuslakivaliokunta siis perusteli korkeampia ilmoitusrajoja elinkustannusten nousulla. Valiokunta sanoi mietinnössä, että ilmoitusrajojen reaalinen arvo pysyy samana suhteessa vuonna 2009 säädettyihin rajoihin.

– Silloin, kun nykyinen vaalirahoituslaki on säädetty, ilmoitusrajoja koskevassa perustelulausumassa on nimenomaisesti todettu, että ilmoitusrajojen toimivuutta tulee seurata tutkimuksen keinoin myös rahanarvon muutoksen vuoksi, perustelee valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) STT:lle.

Vestmanin mukaan valiokunnan kuulemisissa nousi asiantuntijalausunnon johdosta esille kysymys, että ilmoitusrajoja olisi syytä inflaation vuoksi tarkistaa.

Myös Vestman huomauttaa, että jatkossakin Valtiontalouden tarkastusvirastolla (VTV) on oikeus valvoa kaikkea vaalirahoitusta.

– Tätä tarkastusoikeutta VTV on myös käytännössä käyttänyt vaatimalla ehdokkailta kampanjatilin tai tukiryhmän tilin tiliotteen. VTV on tähänkin asti voinut ja voi jatkossakin tarkastaa joka sentin vaalirahoituksesta.

Valiokunnassa muutosta vastusti vain vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho. Muiden puolueiden edustajat hyväksyivät esityksen.

Perustuslakivaliokunnassa ovat edustettuina lähes kaikki eduskuntapuolueet lukuun ottamatta kristillisdemokraatteja ja Liike Nytiä.

Yrttiaho jätti mietintöön vastalauseen, jossa hän kannatti rajojen pitämistä ennallaan hallituksen alkuperäisen esityksen mukaisesti.

– Vaalirahoituksen avoimuutta tulisi parantaa nykyisestä, ei heikentää, Yrttiaho kirjoitti vastalauseessaan.

Maanantaina vastustamaan heräsi myös vihreät, vaikka perustuslakivaliokunnassa Fatim Diarra (vihr.) vielä hyväksyi mietinnön. Vihreät lähetti maanantai-iltana tiedotteen sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli aiempina päivinä kirjoittanut aiheesta ja puolueen toiminnasta.

Tiedotteen mukaan puolue tulee esittämään käsittelyn pohjaksi hallituksen alkuperäistä esitystä. Puolueen mielestä ilmoitusrajaa pitäisi pikemminkin laskea läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

Rajojen nostamiselle ei nähnyt perusteita myöskään oikeusministeriö, jolta perustuslakivaliokunta pyysi lausuntoa asiasta.

Oikeusministeriö vetosi lausunnossaan siihen, että vaalirahoituslain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua.

– Lain tarkoitus huomioiden rajojen nostamista ei voida pitää lain hengen eikä vaalirahoituslainsäädännön aikaisemman kehityksen mukaisena, vaan muutoksen myötä mentäisiin asiassa taaksepäin, oikeusministeriö lausui.

Ministeriö myös huomautti, että muutos olisi täysin vastoin Valtiontalouden tarkastusviraston kantaa. Virasto on aiemmin esittänyt, että ilmoitusrajaa pitäisi laskea tai se pitäisi poistaa kokonaan oikeushenkilöiltä.

– Oikeusministeriö katsoo, että rajan perustaminen elinkustannusten nousuun olisi osin edellä esitetyn mukaisesti epäloogista lain tavoitteeseen ja aikaisempaan kehityskulkuun.