Orastava talouskasvu voi sekoittua kilpailukykysopimuksen vaikutuksiin
Kilpailukykysopimus vaikuttaa Suomen vientiin jo ensi vuodesta alkaen, arvioivat ekonomistit Seija Ilmakunnas ja Pasi Kuoppamäki.
Investoinneissa sopimuksen vaikutukset näkyvät heidän mukaansa pidemmällä aikavälillä.
Ilmakunnas johtaa Palkansaajien tutkimuslaitosta ja Kuoppamäki on Danske Bankin pääekonomisti.
Ulkomaisten yritysten investointihaluihin sopimus vaikuttaa Ilmakunnaksen mukaan muun muassa sen ansiosta, että sopimus on vaikeuksien jälkeen kyetty saavuttamaan neuvotellen.
– Uudistusten tekemisen kyky ja vakaa yhteiskunnallinen ilmapiiri ovat olleet Suomen vahvuuksia. Kansainvälisesti varmasti noteerataan se, että asioita pystytään ratkomaan neuvotteluteitse, sanoo Ilmakunnas.
Kansainväliset luottoluokituslaitokset ovat alentaneet Suomen luottoluokitusta parhaasta AAA-tasosta, viimeisenä Moody’s myöhään perjantaina.
Kuoppamäen mukaan sopimuksella voi olla osuutensa luottoluokitusten paranemiseen parin–kolmen vuoden kuluessa, mutta muutakin tarvitaan.
– Luottoluokituksessa tarkastellaan talouden koko suorituskykyä. Suomen talouden vastustuskyky uusille shokeille on heikentynyt, sanoo Kuoppamäki.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että kilpailukykysopimus toisi jopa 35 000 uutta työpaikkaa. Ilmakunnas ja Kuoppamäki arvioivat varovaisemmin.
– Työajan pidennyshän on osa ratkaisua, joten tarvittavasta työpanoksen lisäyksestä iso osa tehdään olemassa olevan työvoiman voimin. Tarve uuden työvoiman palkkaamiseen on ainakin jonkin verran vähäisempi, sanoo Ilmakunnas.
– Suomen talous vaikuttaa jo lähteneen uuteen nousuun. Kymmeniin tuhansiin uusiin työpaikkoihin voidaan päästä, mutta on vaikea osoittaa, mikä osa niistä on juuri kilpailukykysopimuksen ansiota, sanoo Kuoppamäki.
Tämä tullaan tulkitsemaan voitoksi hallitukselle.
Erkka Railo
Yli vuoden kestäneessä prosessissa sopimuksen nimi on vaihtunut ja määräajat ovat paukkuneet jatkuvasti.
Turun yliopiston erikoistutkija Erkka Railo kuitenkin arvioi, että tyylipisteet unohtuvat nopeasti.
– Tämä tullaan tulkitsemaan voitoksi hallitukselle. Hallitus kaipasi voittoa, kun ensimmäinen vuosi on ollut kompurointia, kuten uudelta hallitukselta voikin odottaa, Railo arvioi.
Railon mukaan voiton suuruuden arvioinnissa kilpailukykysopimuksen arvo saattaa sekoittua orastavaan talouskasvuun, vaikka sopimuksella ei siihen olisi vielä vaikutusta.
Hän ei usko, että sopimuksen syntymisellä olisi nopeita vaikutuksia hallituspuolueiden kannatuslukemiin.
– Keskustalle ja kokoomukselle tästä on eniten hyötyä, koska sopimus noudattelee puolueiden ideologiaa. Kun ihmiset huomaavat vaikutukset arjessaan, perussuomalaisten kannatus voi olla vaarassa, Railo arvioi.
Hän kuitenkin lisää, että perussuomalaisten kannatuksen pohja voi olla jo saavutettu, kun hallitustaival on nopeasti laskenut puolueen suosiota.
Perussuomalaisten eduskuntavaalien 17,7 prosentin kannatuksesta on sulanut vuodessa noin puolet.
Kokoomuksen puheenjohtajasta äänestetään ensi viikonloppuna.
Sisäministeri Petteri Orpo ja kilpailukykysopimuksen vaikutusta vähätellyt kansanedustaja Elina Lepomäki haastavat Alexander Stubbin.
– Stubb varmasti yrittää ottaa kunnian itselleen ja osoittaa, että kokoomus on saanut aikaan jotain merkittävää, Railo arvioi.
– Vaikea on arvioida, miten se vaikuttaa lopputulokseen.