Oppilaat eivät saa opiskelijahuoltopalveluita yhdenvertaisesti
Oppilaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa opiskeluhuoltopalvelujen saatavuuden ja tuen suhteen, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen tekemästä kyselystä, joka koski opiskeluhuoltopalveluja lukuvuonna 2019–2020.
– Kouluissa tarjottavilla palveluilla voidaan tukea ja edistää yhdenvertaisuutta ja siten tasoittaa esimerkiksi perheiden sosioekonomisesta asemasta johtuvia hyvinvointieroja, sanoo tiedotteessa THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.
Hänen mukaansa tätä mahdollisuutta ei kyetä kaikissa kouluissa hyödyntämään täysimääräisesti, ja oppilaiden saama apu voi olla hyvin erilaista.
Kuraattoreiden vastuulla olevien oppilaiden määrä vaihteli paljon: neljänneksellä kuraattoreista oli vastuullaan alle 625 oppilaita ja neljänneksellä yli 1 000. Myös psykologien vastuulla olevien oppilaiden määrät vaihtelivat suuresti.
Keskimäärin kokoaikaisella kuraattorilla oli vastuullaan 837, psykologilla 1 030 ja terveydenhoitajalla 515 oppilasta.
Valtaosa ammattilaisista nosti kehittämiskohteeksi kuraattorien ja psykologien osalta sitovien henkilöstömitoitusten saamisen.
Kyselyn pohjalta tehtiin raportti, jonka suositusten mukaan opiskeluhuoltopalveluja tulisi seurata valtakunnallisesti.
Raportista selvisi myös, että yksittäisen oppilaan opiskeluhuoltoasioita hoidettiin osittain lainvastaisesti.
Esimerkiksi oppilaan henkilökohtaisia asioita saatettiin käsitellä pedagogisessa ryhmässä tai opiskelijahuoltoryhmässä, jonka tulisi käsitellä hyvinvoinnin ja kiusaamisen kysymyksiä koko yhteisön tasolla.
Terveystarkastuksiakin jäi pitämättä poikkeuksellisena lukuvuonna 2019–2020. Vain 43 prosenttia kyselyyn vastanneista kouluterveydenhoitajista kertoi terveydenhoitajan tarkastusten toteutuneen kaikilla vuosiluokilla.
THL ja Opetushallitus tekivät opiskeluhuoltopalvelujen seurantakyselyn syksyllä 2020, ja siihen vastasi 845 perusopetuksen opiskeluhuoltopalveluissa toimivaa ammattilaista.