Opiskelijat ovat tarvinneet etäaikana tuplasti enemmän mielenterveyspalveluita – ministeri Kurvinen kannustaa korkeakouluja palaamaan lähiopetukseen
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) kannustaa korkeakouluja palaamaan kampuksille ja lähiopetukseen koronatilanteen helpottaessa.
Hallituksen etäopetussuositus päättyi tammikuun lopulla, mutta korkeakoulujen käytännöissä on edelleen paljon vaihtelevuutta. Monet yliopistot ovat ilmoittaneet aloittavansa lähiopetuksen hiljalleen helmikuun aikana, mutta monet ammattikorkeakoulut kertovat jatkavansa etäopiskelua maaliskuulle saakka.
Korkeakoulujen paluuta lähiopetukseen haittaavat edelleen myös kokoontumisrajoitukset.
Kurvinen sanoo sähköpostitse Suomenmaalle, että korkeakouluilla on lain mukaan oikeus päättää opetusjärjestelyistään itse autonomiansa puitteissa. Päätöksensä opetuksen järjestämisestä ne tekevät oman alueensa koronatilanteen huomioiden.
Ministeri kuitenkin painottaa, että korkeakoulujen opiskelutilanteet on todettu matalan riskin tapahtumiksi ja kampukset ovat melko turvallisia.
– Terveydenhuoltojärjestelmäämme kohdannut akuutti uhka on nyt helpottunut ja tautitilanne on paremmin hallinnassa, joten lähiopetukseen siirtyminen on ilman muuta paikallaan. Toki ratkaisut etäopetuksesta perustuvat nyt korkeakoulujen omiin päätöksiin ja harkintaan, Kurvinen linjaa.
Koronasta johtuva etäopetusaika on ollut korkeakouluopiskelijoille raskas.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut etäopiskeluaikana suorastaan räjähdysmaisesti.
YTHS:n mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen sanoo Suomenmaalle, että mielenterveyspalveluiden kysyntä on liki kaksinkertaistunut vuodesta 2019. Kyseisen vuoden keväällä YTHS:n mielenterveyspalveluihin hakeutui 23 opiskelijaa tuhatta kohden. Vuoden 2021 keväällä sama luku oli 45 opiskelijaa.
– Toki on huomattava, että mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan, mutta tässä kohden on tapahtunut ihan selkeä, iso hyppäys, Väyrynen summaa.
Mielenterveyspalveluiden kysynnässä on tapahtunut selkeä, iso hyppäys.
ylilääkäri Tommi Väyrynen, YTHS
Lisääntynyt kysyntä on tarkoittanut jonojen kasvamista. Väyrysen mukaan kaikille on kuitenkin pystytty tarjoamaan apua, tosin sitä on saattanut joutua odottamaan.
Hänen mukaansa monet opiskelijat ovat kokeneet etänä opiskelemisen liian raskaaksi, kun selkeää rytmiä ei ole ja muista opiskelijoista saatu tuki on murentunut. Opiskelijoiden kokema yksinäisyys on lisääntynyt, kuten myös kokemus siitä, ettei tunne kuuluvansa mihinkään yhteisöön.
Väyrysen mukaan korona-aika on osoittanut, mikä merkitys opiskeluihin normaalisti kuuluvalla sosiaalisuudella on. Kohtaamiset kampuskahviloissa, lounastauoilla, luennoilla, liikuntapaikoissa ja baareissa tarjoavat osaltaan mahdollisuuden aikuistua ja kasvaa henkisesti samanikäisten seurassa.
Samaa mieltä on keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Arttu Laaksonen. Hän sanoo tunnistavansa hyvin monien opiskelijoiden kokeman yksinäisyyden ja etäajan ahdistuksen. Korkeakoulujen pitäisi hänen mielestään palata lähiopetukseen mahdollisimman pian.
– Näen, että opiskeluihin kuuluva sosiaalinen ulottuvuus ja yhteisöllisyys ovat hyvin tärkeä osa tätä elämänvaihetta.
Laaksosen mukaan korkeakouluopiskelijoiden etäopetuksen järkevyydestä ei ole puhuttu tarpeeksi julkisuudessa. Kun koronatilanne viimeksi joulukuussa paheni, käytiin kiivasta keskustelua perusopetuksen ja toisen asteen lähipetuksen tarpeellisuudesta, mutta korkeakoulut jäivät siitä keskustelusta sivuun.
Laaksosen mielestä korkeakoulutkin olisi täytynyt pitää laajemmin lähiopetuksessa. Hallituksen etäopetussuositus ei koskenut välttämätöntä lähiopetusta, mutta sitä oli Laaksosen mukaan tarjolla hyvin harvoille. Näin kattava etäopetuskäytäntö ei ollut hänen mielestään kaikilta osin perusteltu.
– Korkeakoulut olivat koko syksyn varautuneet, että ne voivat jatkaa lähiopetuksessa koronaturvallisesti. Toinen aste myös osoittaa, ettei lähiopetus ole aiheuttanut mitään kovin isoja koronalinkoja. Paikallisesta koronatilanteesta johtuvat rajoitustoimet ovat sitten asia erikseen, mutta kaikkia korkeakouluja koskevaa, näin kattavaa etäopetussuositusta ei olisi pitänyt tehdä.
Yhteisöllisyys on hyvin tärkeä osa tätä elämänvaihetta.
keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Arttu Laaksonen
Korjaako lähiopetukseen paluu sitten tilanteen?
Laaksosen mukaan on selvää, ettei kahden vuoden mittaisen etäajan jäljet poistu hetkessä. Niiden hintaa saatetaan maksaa pitkään.
Laaksonen myös korostaa, ettei koronaa edeltänyt aika koskaan täysin palaa. Esimerkiksi yliopistojen massaluennot saattavat jäädä lopullisesti etämuotoisiksi. Se on Laaksosen mielestä hyvä. Etäaika on tuonut opiskeluihin paljon joustavuutta. Monille se on sopinut jopa edellistä tapaa paremmin.
Laaksonen kuitenkin uskoo, että jonkinlainen hybridimalli, jossa etäopetus ja lähiopetus vuorottelevat sopivassa suhteessa, olisi suurimmalle osalle opiskelijoista parempi. Tärkeää on myös se, ettei yhdessä opiskeleminen ja ajan viettäminen ole kiellettyä.
YTHS:n Väyrysen mukaan etäajan vaikutuksia on vaikea täysin ennakoida. Hän kuitenkin arvelee, ettei mielenterveyspalveluiden tarve tule vähenemään ihan heti. Päinvastoin, tarve voi jopa vielä hetkellisesti kasvaa, jos raskas ajanjakso yhtäkkiä päättyy.
Oma lukunsa on se, miten merkittävän osan opiskeluajastaan etänä eläneet opiskelijat reagoivat poikkeusajan nuoruuskokemuksiin myöhemmin jo työelämässä ollessaan.
– Monet opiskelijat ovat olleet pitkään hyvin stressaantuneita. Paluu lähemmäksi normaalia ei käy kaikilta helposti. Kun koronarajoitukset viime syksynä hetkeksi höllenivät, näkyi se meillä mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvuna, Väyrynen sanoo.
Hän ei ota suoraan kantaa siihen, kuinka nopeasti korkeakoulujen pitäisi purkaa etäopetuskäytäntöjään. Uusien rajoitustoimien hinta olisi kuitenkin huomioitava, hän sanoo.
– Toivoisin, että pääsisimme jo kunnolla purkamaan sitä hoito- ja hyvinvointivelkaa, jota korona on aiheuttanut. Mitä pidempään rajoitukset jatkuvat, sitä hankalammaksi ja kalliimmaksi velan purkaminen käy.
Tämä aika on ollut opiskelijoille ja myös opettajille rankkaa.
ministeri Antti Kurvinen
Ministeri Kurvinen myöntää, että ”pakotettu” etäopetus on tuottanut korkeakouluopiskelijoille monia ongelmia.
Korkeakoulut ovat hänen mukaansa joutuneet koronatoimissaan tasapainoilemaan terveysturvallisuuden, hyvinvoinnin ja opetuksen tavoitteiden välillä. Rajoitukset ovat hänen mielestään olleet monelta osin perusteltuja ja järkeviä koronahoidon näkökulmasta, mutta niillä on ollut hintansa.
– Tämä aika on ollut opiskelijoille ja myös opettajille rankkaa. Se on vaatinut venymistä ja jättää varmasti jälkeensä perinnön, jota joudumme pitkään selvittämään, Kurvinen sanoo.
Hän muistuttaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut erityisavustuksia opiskelijahyvinvoinnin edistämiseksi.
– Kuuden miljoonan euron määräraha on osoitettu tähän tarkoitukseen jo kaksi kertaa. Kaikki korkeakoulut ovat tätä rahaa saaneet. Opiskelijajärjestöjen rooli on ollut keskeinen, kun näitä toimia on suunniteltu ja toteutettu.
Kurvinen myöntää, että lisätoimia kuitenkin tarvitaan.
– Erityisesti niiden opiskelijoiden tukemiseksi, joilla on joko mielenterveyden ongelmia tai joiden opiskelu on kärsinyt etäopetuksen ja muiden rajoitusten vuoksi.
– Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että korkeakouluyhteisö voi palata mahdollisimman nopeasti normaaliin yhdessäoloon ja lähiopetukseen. Tähän kannustan.
Artikkelia täsmennetty 4.2.2022 kello 9:29: Ministeri Kurvisen mukaan korkeakoulut ovat joutuneet tasapainoilemaan koronatoimissaan terveysturvallisuuden, hyvinvoinnin ja opetuksen tavoitteiden välillä.
