Ongelmia vähätellään – Työpaikan sisäilma voi viedä työkyvyn

– Sisulla on menty eteenpäin, työpaikan sisäilman sairastuttama Päivi Soininen kuvaa tilannettaan sen jälkeen, kun hänellä kolmisen vuotta sitten todettiin sisäilmasta aiheutunut astma.

Paria vuotta aiemmin hän oli saanut mieluisan työpaikan päiväkodin emäntänä. Ensimmäinen vuosi meni hyvin.

Ongelmat alkoivat seuraavana vuonna kesälomalta paluun jälkeen. Ääni käheytyi, kurkku oli kipeä, nenä vuoti, olo oli flunssainen, oli päänsärkyä ja muita oireita. Tuli keuhkoputkentulehduksia, poskiontelotulehduksia, joita hoidettiin antibiooteilla.

Monien vaiheiden jälkeen vuoden päästä syykin selvisi: lähellä Soinisen työtilaa seinässä oli paha kosteusvaurio ja sieltä löytyi homekasvustoa.

Soinisen oli irtisanouduttava työpaikasta. Sen jälkeen hänellä ei ole ollut vakituista työpaikkaa, ja aina arveluttaa, uskaltaako kertoa asiasta työpaikkahaastatteluissa.

Soininen kertoi omasta tapauksestaan Pohjois-Savon keskustanaisten järjestämässä Sisäilmaseminaarissa, jossa asiantuntijoina puhuivat Terve sisäilma -yhdistyksen edustajat.

Pääjärjestelyvastuu oli itsekin sisäilmasta sairastuneella Maija-Leena Kasurisella.

Hänen sairautensa puhkesi 1990-luvulla, kun hän toimi opettajana Kuopion Päivärannan vanhalla koululla. Vuonna 1997 hänellä todettiin astma.

Nykyään hän työskentelee toisella koululla, mutta sairastuminen on johtanut siihen, että hän reagoi jopa pesuaineisiin, joilla oppilaiden vaatteet on pesty.

Yksi iso ongelma monissa työpaikoissa on se, että ilmanvaihto sammutetaan yöksi, viikonlopuiksi ja loma-ajoiksi.

Kuopion kaupunki on Kasurisen mukaan laskenut säästävänsä tällä tavalla puoli miljoonaa euroa vuodessa.

– Sillä tavalla vain pilataan rakennukset ja sairastutetaan ihmiset, hän toi terveisiä alan asiantuntijoilta.

Ei voi mennä niin pitkälle, että toimitaan vasta pakon edessä. Ongelma on silloin jo räjähtänyt käsiin.

rakennusterveysasiantuntija Jussi Timonen

Rakennusterveysasiantuntija Jussi Timonen muistutti, että sisäilma on kaikkien vastuulla. Hänen mukaansa nykyään ovat jo selkeät toimintaohjeet, kuinka edetä, kun sisäilmaoireita ilmenee.

Miksi siitä huolimatta viivytellään?

– Asiaa arvioivat henkilöt, jolla ei ole pätevyyttä arvioida, Timonen tiesi.

Hänen mukaansa sisäilmaongelmien ilmaannuttua on reagoitava nopeasti. On turha sairastuttaa ihmisiä. Ratkaisut on löydettävä.

– Ei voi mennä niin pitkälle, että toimitaan vasta pakon edessä. Ongelma on silloin jo räjähtänyt käsiin, hän huomautti.

Avoimuus on tärkeää tässäkin asiassa. Peruskorjaaminen ei enää riitä, kun on herkistyneitä ihmisiä.

Rakennusmestariopiskelija Nea Sten kertoi, että sisäilmaongelman syntyyn vaikuttavia tekijöitä on paljon alkaen suunnittelu- ja rakennusaikaisista virheistä kiinteistön huollon laiminlyönteihin.

Kaksikymmentä vuotta kuntapäättäjänä toiminut Pohjois-Savon keskustanaisten puheenjohtaja Marjatta Parviainen tiesi, että aiemmin sisäilmaongelmien ilmaannuttua päättäjät laskivat vain kustannuksia.

Nyt on alettu pohtia niiden ihmisten kohtaloita, jotka altistuvat kouluissa, päiväkodeissa, virastoissa, kasarmeissa ja monissa muissa paikoissa.

Parviainen kertoi tapauksesta, jossa nuori varusmies oli sairastunut Kainuun Prikaatin kasarmin sisäilmaongelmien takia.

Paitsi rakennuksesta aiheutuvia epäpuhtauksia ilmassa on usein myös erilaisista siivous- ja muista kemikaaleista tulleita ainesosia, jotka voivat aiheuttaa yliherkkyyttä ja altistumista.