Omaishoitajat ovat Suomessa keskenään eriarvoisessa asemassa – Lapsiperheet kaipaavat lisää joustoa omaishoidon tukeen
Omaishoidon tukeen panostaminen vaihtelee kunnittain eri puolilla Suomea.
Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen etuus, joten jokainen kunta saa itse päättää, paljonko rahaa siihen käytetään.
Joissakin kunnissa omaishoidon tuen budjettirahoitus on alimitoitettu, mistä syystä osa hoitajista voi joutua odottamaan omaishoitosopimuksen tekemistä, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
– Myös omaishoidon myöntämisen kriteerit vaihtelevat kunnittain. Eroja on esimerkiksi siinä, kuinka sitoviin omaishoitotilanteisiin tukea saa, THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa toteaa.
Väestötutkimusten mukaan 60 000 suomalaista on raskaassa ja sitovassa hoitotilanteessa, mutta vain 46 000 heistä on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa.
Kehusmaa kertoo, että varsinkin iäkkään omaisen auttaminen on Suomessa yleistä, ja omaishoitotilanne alkaa usein tavallisesta arjessa avustamisesta, joka ajan kuluessa muuttuu sitovammaksi omaishoidoksi.
– On tavallista, että omaishoitotilannetta ei heti havaita, Kehusmaa toteaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina arvioi, että suurin osa omaishoitajista saa alinta hoitopalkkiota, joka on lain mukaan vajaat 400 euroa kuukaudessa.
– Kunnilla on monesti muitakin palkkioluokkia, ja suurimmat palkkiot ovat joissakin kunnissa noin 1 600 euroa kuukaudessa. Niitä kuitenkin myönnetään hyvin harvoille, ja keskimääräinen palkkio on arviolta 450 euron luokkaa, Raassina kertoo.
Kelan tutkijan Päivi Tillmanin mukaan valtaosa omaishoidettavista on ikäihmisiä, ja siksi palvelutkin on usein suunniteltu juuri tätä ikäryhmää ajatellen.
Kelan vuonna 2014 toteuttaman omaishoitotutkimuksen mukaan osa lapsiperheistä koki kohtelun epätasa-arvoiseksi: esimerkiksi omaishoitajien virkistystoimintaa järjestettiin vain päiväsaikaan, jolloin moni lasten omaishoitajista on töissä.
Omaishoitoasioista saatetaan päättää kunnan vanhuspalveluissa, missä ei välttämättä ole ymmärrystä lapsiperheen arjesta, ja kriteerit voivat olla lapsiperheelle epäsopivia.
– Vertaistukeakaan ei välttämättä ole saatavilla, jos lasten omaishoitajia on vain vähän, Tillman toteaa.
THL:n Kehusmaan mukaan vain noin puolet omaishoitajista pitää heille myönnetyt vapaapäivät, vaikka omaishoitajan jaksamisen kannalta se olisi erityisen tärkeää. Suurin syy tähän on vapaapäivien aikaisen hoidon vaihtoehtojen vähyys ja epäsopivuus.
– Uusina vaihtoehtoina loma-ajan hoitoon ovat muun muassa perhehoito tai sijaishoitosopimus hoidettavalle tutun henkilön kanssa. Nämä sopivat usein paremmin myös lapsiperheille.
Omaishoitajaliiton toiminnanjohtajan Sari Tervosen mukaan ikäihmisillä tyypillisin syy omaishoidon tukeen on muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti.
Kaikista omaishoidettavista noin 15 prosenttia on kehitysvammaisia. Alaikäisistä omaishoidettavista lapsista 71 prosenttia oli kehitysvammaisia vuonna 2012.
– Muista alle 18-vuotiaista hoidettavista valtaosalla oli syynä pitkäaikainen fyysinen sairaus tai näkö- tai liikuntavamma, Tillman kertoo.
Alaikäisten lasten omaishoitajista 91 prosenttia on naisia. Useimmat heistä ovat lasten äitejä.
