Onko nyt Pärmäkosken momentum, kun Johaugia ei ensi talvena kisaladuilla nähdä? – "Olen realistinen"
Maatohiihtäjä Krista Pärmäkoski näkee unelmansa yhä selvemmin Pekingin 2022 olympialaisten ansiosta. Onnistuneet kisat kruunannut pronssi 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa ja maailmancupin palkintosijat kirkastivat tavoitteen Planican 2023 MM-hiihtoihin.
– Olisi kiva seistä keskimmäisellä korokkeella ja kuulla Maamme-laulu, Pärmäskoski toteaa.
Muuta tavoitetta 12 arvokisamitalin urheilijalla ei voisi olla.
– Tiedän, että minulla on mahdollisuudet menestyä. Viime kausi osoitti, että tässäkin iässä voi saavuttaa unelmia, Pärmäkoski jatkaa.
Pärmäkoski, 31, etenee valmentaja Matti Haaviston kanssa kohti unelmaansa jatkuvasti tarkentuvien suunnitelmin. Kokemus näkyy harjoittelun ohjelmoinnin lisäksi kilpailuihin valmistautumisessa.
Pärmäkosken harjoittelua on muokattu täksi kaudeksi Planican MM-kisojen maastoon ja norjalaisen Therese Johaugin uran päätökseen.
Planican pitkät nousut suosivat Pärmäkosken vahvuutta eli hapenottoa. Johaugin poissaolo korostaa loppukirin ja tasatyönnön merkitystä.
– Yhteislähdöissä ei ole enää porukan hajoittajaa, Pärmäkoski alleviivaa Johaugin vaikutuksen kilpailuiden rakenteeseen.
Urallaan 18 arvokisavoittoa hiihtänyt Johaug saneli repivällä vauhdinpidollaan taktiikat.
– Nyt kisoissa ei ole ylivoimaista suosikkia, ja kilpailuissa joutuu miettimään taktiikkaa. Siihen onkin haettu lisää keinoja harjoituksellisesti. Pyrin siihen, että loppukirissä olisi enemmän paukkuja.
Kilpailuihin tulee vaihtelua ja jännitystä.
– Uskon, että kymmenkunta tasaista hiihtäjää kilpailee ensi kaudella palkintosijoista, Pärmäkoski laskee.
Pärmäkoski tähtää siihen, että hänellä olisi ratkaisuihin mahdollisimman runsas keinovalikoima. Hän luopuu vain puhtaan kiritykin roolista.
– Siinä olen realistinen, Pärmäkoski tunnustaa.
– Jos matka hiihdetään superhiljaa ja loppukiriin lähdetään tuoreeltaan, sprintterit ovat sairaan nopeita. Sellaisessa tilanteessa annan jo pituudellani (160 senttimetriä) paljon tasoitusta. Käsien pitäisi käydä kahta kauheammin kuin vastustajilla.
Pärmäkoskelle sopisi porukkaa sopivasti karsiva matkavauhti ja pitkä kiri.
– Uskon olevani porukassa, jos joku lähtee pitämään vauhtia kaksi kilometriä maalista. Tiedän, että pystyn tietynlaiseen kovaan loppukiriin distanssihiihtäjiä vastaan.
Talven kilpailukalenterista Pärmäkoski poimii neljä kohokohtaa.
Maailmancup alkaa Rukalla marraskuun lopulla ja päättyy Lahteen maaliskuussa. Molemmat kisat ovat suomalaislle rakkaita.
Terävimmän kuntonsa Pärmäkoski ajoittaa uudenvuoden aattona alkavalle Tour de Ski -kiertueelle ja Planican MM-kisoihin helmi-maaliskuun vaihteessa.
– Tourille on pieni tähtäin. Se on myös toiminut hyvin kunnon kohottajana. En siis näe sitä riskinä MM-kisojen kannalta.
MM-kisoissa Pärmäkoski tavoittelee unelmaansa joka startissa.
– Pystyn menestymään ja haluan menestyä kaikilla matkoilla, jotka hiihdän.
Kisojen henkilökohtaiset matkat ovat sprintin lisäksi 15 kilometrin yhdistelmä perinteisellä ja vapaalla hiihtotavalla, 10 kilometrin väliaikalähtö vapaalla ja 30 kilometrin yhteislähtö perinteisellä.
– Planican pitkillä nousuosuuksilla tarvitaan hapenottoa. Se on oma vahvuus ja yleisesti suomalaisten vahvuus. Uskon, että Planicasta tulee suomalaisittain hyvät kisat.
