Olisiko Narvikin satamasta "uudeksi Petsamoksi"? – Ratkottavia kysymyksiä on monta, arvioivat asiantuntijat
Presidentinvaalien yhteydessä keskusteluun on noussut myös Suomen huoltovarmuuden kohentaminen laajan sotilaallisen konfliktin tai sodan varalle.
Presidenttiehdokkaista ainakin Olli Rehn, Mika Aaltola ja Sari Essayah ovat nostaneet esille tarpeen parantaa logistisia yhteyksiä Norjan satamiin varautumisena tilanteeseen, jossa meriliikenne Itämerellä häiriintyisi.
Rehnin mukaan tämä edellyttäisi käytännössä Pohjois-Suomen tie- ja rautatieyhteyksien vahvistamista Ruotsin ja Norjan kautta Norjan satamiin.
– Jäämeren radan sijaan Suomi tarvitsee Atlantin radan, yhteyden Narvikin satamaan Pohjois-Ruotsin ja Norjan kautta sekä toimivan valtatieyhteyden Tromssaan. Suomen olisi myös syytä laatia sopimus Norjan kanssa satamien käytöstä kriisioloissa, Rehn kirjoitti Facebookissa hiljattain.
Suomella on kokemusta elintärkeän logistiikan hoitamisesta pohjoisen kautta. Petsamon Liinahamarin satama toimi välirauhan aikana 1940-1941 Suomen ja Ruotsin ainoana vapaana ulkomaankauppareittinä ohi Saksan ja Neuvostoliiton hallitsemien alueiden.
Jos Itämeri olisi suljettu, Suomelle jäisi vain nyt vain maayhteydet Ruotsiin ja satamiin Atlantin rannoilla. Vaikka yhteyksien parantaminen Norjan satamiin kuulostaa järkevältä, käytännön toteutuksessa on omat ongelmansa.
Vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori Huoltovarmuuskeskuksesta näkee Norjan satamat lähinnä täydentävänä reittinä, ”henkireikänä” tietyille tarpeellisille kuljetuksille.
Etelävuori muistuttaa, että Suomen merikuljetusten volyymit ovat suuret.
– Niiden siirtäminen pitkän matkan päähän vaatisi aikamoisen välityskyvyn lisäämisen.
Koko Suomen ulkomaankauppaa ei Etelävuoren mukaan voi hoitaa Norjan satamien kautta. Hän huomauttaa, että Ruotsin raidekapasiteetti on tällä hetkellä hyvinkin täynnä ja tavaraa liikkuu radoilla huomattavasti enemmän kuin Suomessa.
Konsulttiyhtiö Rambollin Lapin liitolle viime syksynä tekemän selvityksen mukaan Pohjois-Norjan satamien tämänhetkinen kuljetusmäärä ei riittäisi yksin kattamaan puoliakaan Suomen tuonnista ja viennistä.
Kiirunan malmikuljetuksetkin hoidetaan yksiraiteisia ratoja pitkin. Etelävuoren mukaan sen vuoksi radoille ei normaaliaikoina Suomen kuljetuksia juuri mahdu. Yksiraiteisuus on myös oma riskinsä.
– Jos Narvikin satamasta pystyttäisiin kehittämään jonkinlainen reitti normaaliaikojen kuljetuksissa, niin silloinhan meillä olisi mahdollisuus alkaa sitä kehittämään enemmänkin.
Isoin hyöty saataisiin Etelävuoren mukaan Suomen ja Ruotsin välisen rautatieyhteyden laittamisesta kuntoon Tornio-Haaparanta -akselilla, mikä on jo meneilläänkin. Näin päästäisiin Ruotsin rataverkon kautta myös etelään ja myös joihinkin Norjan satamaan.
– Senkin kapasiteetti on kohtuullisen pieni, mutta sekin on hyvä lisä tähän kaikkeen.
Ruotsin radoilla on toinen raideleveys kuin Suomessa. Etelävuoren mukaan ratkaisu tähän ovat ensi sijassa konttijunat, joissa kontit siirretään junasta toiseen.
Etelävuori huomauttaa, että raideleveys ei ole kuitenkaan ainoa logistinen haaste, sillä Suomen ja Ruotsin junajärjestelmissä on myös erilainen sähköjärjestelmä.
– Kyllä haasteita piisaa sillä puolella, hän myöntää.
Pienimpiä haasteita ei ole myöskään infrahankkeista ja niiden rahoituksesta sopiminen kolmen maan kesken. Hieman kärjistäen Suomella on tarve, Ruotsilla rata ja Norjalla satama.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu myöntää, ettei tiedä miten kustannukset tällaisessa tapauksessa jakautuisivat ja miten niitä hoidettaisiin.
– Oletan että Suomi on tässä se toimija, jolla on ainakin turvallisuuspoliittisessa mielessä merkittävin intressi tämän asian ajamiseen.
Pesu arvioi, että länsiyhteyksien parantaminen on varmasti Puolustusvoimienkin toiveissa. Kyse on paljolti siitä, miten löydetään kaikkia osapuolia ja pohjoisten alueiden elinkeinotoimintaa hyödyttävä malli.
– Ainahan tämmöiset rajat ylittävät infrahankkeet ovat vaikeita, vaikka niissä olisi valtava turvallisuuspoliittinen intressi. Jos katsoo vaikkapa Rail Balticaa, mikä on edennyt aika hiljaa, niin eihän se helppoa tule olemaan.
Pesu arvioi, että kyseessä on silti realistinen hanke ja nykyisessä uhkaympäristössä ja kaikkien osapuolten kuuluessa samaan puolustusliittoon, sille on myös ulkoiset edellytykset.
Natosta tuskin kuitenkaan on hankkeen varsinaiseksi ryydittäjäksi, sillä puolustusliitto ei ole mikään infrastruktuurirakentaja. EU voi olla eri juttu.
Pesu muistuttaa, että Euroopan unioni on edistänyt sotilaallisen liikkuvuuden agendaa, ja sillä on siihen varojakin.
– Rahat voi varmaan kohdentaa Suomen tai Ruotsin infrapuolen hankkeisiin. Jos rahoituskanavia mietitään, EU on tässä varmaan se keskeinen toimija, Pesu pohtii.
Pesu näkee, että Suomen kannattaisi olla asian edistämisessä aktiivinen toimija Ruotsin päästyä Naton jäseneksi ja yhteistyön rakentamisen alkaessa.
Lapin liiton teettämän selvityksen mukaan huoltovarmuuden parantaminen Norjan satamia hyödyntäen edellyttäisi investointeja satamainfrastruktuuriin. Norjassa on haluja kasvattaa satamakapasiteettia erityisesti Narvikin satamassa, ja vapaata kapasiteettia tällä hetkellä olisi eniten Tromssan satamassa.
Selvityksen mukaan Suomen nykyisestä tuonnista ja viennistä noin 50 prosenttia voisi olla juuri ja juuri järjestettävissä Pohjois-Norjan satamien kautta.
Viidenkymmenen prosentin osuus Suomen vajaan 100 000 tonnin vuosittaisesta tuonnista ja viennistä tarkoittaisi maakuljetuksiksi siirrettynä 1,3 miljoonaa kuljetusta vuodessa. Noin 1800 ajoneuvoyhdistelmää tulisi ajaa vuoden jokaisena päivänä molempiin suuntiin.
Kasvu olisi valtava, sillä tällä hetkellä suosituimmalla rajanylityspaikalla Torniossa vuorokauden keskimääräinen liikenne vastaavalla ajoneuvoryhmällä on noin 100 ajoneuvoa per suunta.
Etelävuori muistuttaa, että Norjan tiestöä ei ole suunniteltu suurelle määrälle raskasta liikennettä.
– Mennään tuntureiden yli ja vierestä, se on talviliikenteessä raskaalle kalustolle hyvin haasteellista ja tiestö on hyvin harvaa. Kun yksi rekka menee tiellä poikittain, seuraava kiertotie voi olla satoja kilometriä, hän huomauttaa.