Oikeusoppineet Helsingin Sanomissa: Koronapassin käyttöönotto vaatisi useiden ongelmakohtien ratkaisemista

Koronapassi

Koronapassin käyttöönotto vaatisi useiden lainsäädännöllisten ongelmakohtien ratkaisua, oikeusoppineet toteavat Helsingin Sanomien haastattelussa.

Itä-Suomen yliopiston julkis­oikeuden professori Tomi Voutilainen ja Italian Firenzessä sijaitsevan European University Instituten professori Martin Scheinin korostavat, ettei koronapassi ole nykylakien nojalla mahdollinen, vaan siihen tarvitaan uutta lainsäädäntöä.

Scheinin korostaa, että koronapassilla olisi vaikutuksia perusoikeuksiin kuten yhdenvertaisuuteen, liikkumisvapauteen ja yksityiselämän suojaan. Sen vuoksi oikeusperustan pitäisi olla lain tasoinen, hän summaa.

Koronapassin mahdollistavan lain säätäminen ei Scheininin mukaan kuitenkaan olisi välttämättä kovin monimutkaista. Käsitteistö saataisiin EU:n koronatodistusta koskevasta sääntelystä, ja tartuntatauti­lakiin voitaisiin kirjata kansallinen käyttötarkoitus passille.

– Siihen tulisi paljon reunaehtoja: lain tulisi olla täsmällinen ja tarkkarajainen, se ei saisi olla syrjivä, ja jos sillä annettaisiin toimivaltaa yksityisille tarkistaa passeja, täytyisi olla lakiperusta toimivallalle ja sanktiot väärinkäytölle.

Voutilainen pitää ongelmallisena etenkin mallia, jossa esimerkiksi aluehallintovirastot määräisivät koronapassin käyttöön­otosta alueillaan. Aluehallintovirastoille pitäisi säätää toimivalta päättää vaatimuksista käyttää koronapassia.

– Aluehallintovirastoilla ei ole mitään toimivaltaa päättää, että esimerkiksi Omakannasta lähdetään luovuttamaan [terveystietoja] tällaisiin tarkoituksiin. Kyllä se edellyttää sääntelyä, Voutilainen sanoo HS:lle.

Vaikeimpana kohtana Voutilainen pitää sitä, mihin käyttötarkoitukseen koronapassia voidaan käyttää.

– Pitää huolellisesti arvioida, ettei syrjintä­tilanteita tule, Voutilainen sanoo.

Voutilaisen mukaan koronapassia ei voitaisi vaatia julkisiin tiloihin, kuten ruokakauppaan. Passi korostuisi lähinnä huvittelupuolella, kuten baareissa.

Henkilöstöravintoloissa vaatimus koronapassista nostaisi Voutilaisen mukaan esiin problematiikan syrjinnästä.

Hänen mielestään ravintoloissa tai tapahtumissa voitaisiin myös törmätä syrjintään, jos henkilöllä ei ole mobiililaitetta, josta todistuksen voisi lukea. Sama pätee alaikäiseen, joka ei ole vielä edes voinut saada rokotusta. Lisäksi varsinkaan alaikäisillä ei välttämättä ole henkilöllisyys­todistusta, jolla todistaa passin haltijuus.

Voutilainen ja Scheinin nostavat esiin myös koronapassin tarkoituksenmukaisuuden. Passi voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan loppuvuodesta, mutta silloin rokotekattavuuden voi arvella kuitenkin olevan nykyistä paremmalla tolalla.

– Alkaa olla vähän käyttötarpeita passille, Voutilainen kommentoi.

– Ei tarpeetonta tai hyödytöntä perusoikeuksiin puuttuvaa lakia voida säätää, Scheinin sanoo.