Odotusaikana yleisesti annettava lääkehoito saattaa aiheuttaa lapselle psykologisen kehityksen ja käyttäytymisen häiriöitä, kertoo tuore tutkimus
Suomessa on annettu jo 30 vuoden ajan kortikosteroidihoitoa odottaville äideille, joita on uhannut ennenaikainen synnytys raskausviikolla 34 tai aikaisemmin.
Nyt rutiinihoitona annettavaa kortikosteroidia saaneiden äitien lapsilla on kuitenkin todettu enemmän psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä kuin muilla lapsilla. Asia ilmenee Helsingin ja Oulun yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta.
Ero on havaittavissa erityisesti täysiaikaisina syntyneillä, Helsingin yliopiston tiedotteessa kerrotaan.
Kortikosteroidihoidon jälkeen täysiaikaisena syntyneistä 8,9 prosentilla oli todettu psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriö. Hoitoa saamattomien äitien lapsista häiriö oli 6,3 prosentilla.
– Tutkimus ei suoraan kerro, johtuvatko lapsilla todetut häiriöt äidin saamasta kortikosteroidihoidosta. Olisi kuitenkin tärkeää punnita tarkasti äidin kortikosteroidihoidon pitkän aikavälin hyödyt ja haitat, professori Eero Kajantie Oulun yliopistosta ja THL:stä sanoo tiedotteella.
– Kortikosteroidihoidon saaneista äideistä 45 prosenttia synnytti lapsen täysiaikaisena. Tämä kertoo siitä, että ennenaikaista syntymää on usein vaikea ennustaa, hän lisää.
Kortikosteroidi on kortisolin lailla vaikuttava lääke, joka parantaa ennenaikaisesti eli keskosena syntyvän lapsen ennustetta.
Lääke nopeuttaa keskosen elimistön ja erityisesti keuhkojen kypsymistä niin, että elimistö kestää paremmin ennenaikaisen syntymän aiheuttaman rasituksen.
Suomessa on viime aikoina keskusteltu siitä, pitäisikö kortikosteroidihoitoa tietyissä tapauksissa antaa myös viikon 34 jälkeenkin. Esimerkiksi suunnitellun keisarileikkauksen tapaisissa erityistilanteissa kortikosteroidihoitoa suositellaan jo nyt jopa viikolle 36 asti.
Raskausviikolla 36 tarkoitetaan raskauden kestoa 36 viikkoon ja 6 päivään asti.
Kajantien mukaan kortikosteroidihoidosta tehdyissä tutkimuksissa esiinnousevat hyödyt ja haitat olisikin syytä ottaa huomioon hoidon laajentamista pohdittaessa.
Tutkimuksessa havaittiin, että myös sisarusparivertailussa kortikosteroidille altistuneilla lapsilla todettiin useammin jokin psykologisen kehityksen, tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriö. Tiedotteen mukaan esimerkiksi perheen yhteiset geneettiset tai ympäristötekijät eivät siis selitä tutkimuslöydöstä.
Toisaalta kortikosteroidihoitoa saaneiden äitien keskosina syntyneillä lapsilla oli kuitenkin vähemmän kehitysvammaisuutta. Se heijastaa hoidon suojaavaa vaikutusta.
– Seurantatutkimuksella ei pystytä varmasti osoittamaan, johtuvatko havaitut häiriöt kortikosteroidihoidosta vai voitaisiinko ne selittää joillakin muilla taustatekijöillä, professori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta sanoo.
Tutkimuksessa seurattiin yli 670 000 lasta, jotka syntyivät yksisikiöisenä raskaudesta vuosina 2006–2017.
Äideistä 2,2 prosenttia oli saanut raskauden aikana kortikosteroidihoidon uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen vuoksi.
