Nohynek: Lähipäivinä pohdinnassa, onko syytä lyhentää koronan rokotusväliä kolmeen kuukauteen
Koronarokotuksista Suomessa päättävät pohtivat alkavalla viikolla, onko aihetta nopeuttaa rokotustahtia, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Euroopan lääkevirasto EMA ilmoitti äskettäin, että valtiot voivat harkita kolmen kuukauden rokotusväliä, vaikka EMAn virallinen suositus on kuusi kuukautta toisen ja kolmannen annoksen välillä.
Suomessa koronan toisen ja kolmannen piikin rokotusvälinä suositeltiin joulukuun alkuun asti vähintään kuutta kuukautta.
– Kyse on siitä, mitä pyritään estämään. Rokotteen suojateho vakavaa koronatautia vastaan säilyy erittäin hyvänä ainakin kuusi kuukautta, paitsi hyvin vanhoilla ja riskiryhmiin kuuluvilla. Siinä mielessä vakavan koronataudin estämisessä 5–6 kuukautta on oikein hyvä rokotusväli. Jos kuitenkin halutaan lisätä suojaa omikronmuunnoksen läpäisytartunnoissa, jotka tähän asti ovat olleet valtaosin lieviä, silloin kolmen kuukauden rokotusvälikin on mahdollinen, Nohynek vertaa.
Hän samalla muistuttaa, että niitä, jotka ovat saaneet toisen koronapiikin vähintään kolme kuukautta sitten, on Suomessa nyt nelisen miljoonaa.
– Suomessa ei ole eikä tule lyhyen ajan sisällä olemaan neljää miljoonaa rokoteannosta. Tässä täytyy katsoa, mikä on logistisesti mahdollista: mihin annokset ja rokotteiden antajien työvoima riittävät.
Vaikka tuore omikronmuunnos näyttää kykenevän kiertämään rokotesuojaa paremmin kuin aiempi deltamuunnos, on omikronista saatu Nohynekin mukaan myös hyviä uutisia.
– Omikronin aiheuttamat sairastumiset ovat ainakin alustavien tietojen mukaan olleet lievää tautimuotoa. Kahdellakin rokoteannoksella ollaan todennäköisesti suojassa vakavalta tautimuodolta.
Nohynekin mukaan Britanniasta juuri saaduista tutkimustiedoista ilmeni, että vajaasta 600 todetusta omikrontartunnasta yksikään ei ollut johtanut vakavaan sairaalahoitoa vaatineeseen sairastumiseen.
– Toisen rokoteannoksen jälkeen suojateho oli tuon analyysin mukaan 20 prosenttia lievää infektiota vastaan. Suojateho omikronin aiheuttamaa lievää sairastumista vastaan oli siis selvästi alentunut verrattuna siihen, jos aiheuttajana oli deltavariantti. Kuitenkin kolmannen rokoteannoksen jälkeen suoja myös lievää omikron-infektiota vastaan nousi 60–70 prosenttiin.
Nohynekin mukaan tästä seuraa kysymys, tarvitaanko erillinen omikronrokote ehdottomasti.
– Noiden tulosten perusteella nykyisetkin rokotteet tuovat merkittävää suojaa omikronilta.
Nohynekin mukaan merkitystä on myös sillä, saako ihminen kullakin rokotuskerralla samaa rokotetta vai ei.
– Kolmen koronarokotuksen antaminen kullakin kerralla eri rokotteella näyttäisi parantavan rokotussuojaa erityisesti silloin, kun ensimmäinen annos on ollut Astra Zenecaa. Suojateho paranee tällaisella ristikkäisrokotuksella.
Nohynekin mukaan tosin vaikuttaa siltä, että ristikkäisrokotus saattaa hieman lisätä lyhytaikaisia haittavaikutuksia.
– Ne näyttäisivät olevan sellaisia oireita, jotka ovat tyypillisiä viimeksi annetun rokotteen sivuvaikutuksia.
Suomessa melko moni sai ristikkäisrokotuksen jo sitä kautta, että osa ensimmäisen piikkinsä Astra Zenecaa saaneista siirrettiin varmuuden vuoksi toisella rokotuskerralla Pfizerin tai Modernan rokotteen saajiksi.