Naton Rutte tapaa "daddy" Trumpin – Ratkeaako Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen Nato-kriisi?
Euroopassa seurataan tarkasti keskiviikkona, kun Naton pääsihteeri Mark Rutte tapaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Washingtonissa kriisitunnelmissa.
Sota Lähi-idässä on lyönyt Yhdysvaltojen ja Euroopan Nato-maiden välille syvän kuilun. Sen umpeen kuromisessa on turha odottaa liikoja Ruttelta, uskovat Ulkopoliittisen instituutin vanhemmat tutkijat Matti Pesu ja Iro Särkkä.
– Paras lopputulos tästä matkasta olisi varmaankin jokin hetkellinen linnarauha. Rimaa ei voida asettaa tätä korkeammalle, Pesu sanoi STT:lle päivää ennen kauan odotettua tapaamista.
Trump sanoi pettyneensä Nato-kumppaneihinsa Euroopassa, sillä ne ovat kieltäytyneet lähettämästä laivastojaan Yhdysvaltojen avuksi Hormuzinsalmen avaamiseksi meriliikenteelle.
Viime viikolla Trump uhkasi useaan otteeseen vetää Yhdysvallat pois Natosta ja kutsui liittoumaa ”paperitiikeriksi”.
Ruttella ei ole valtuuksia tehdä lupauksia liittolaisten puolesta, eikä ole selvää, onko Natossa jotain sovittu etukäteen keskusteluista Trumpin kanssa.
Arvostelijoiden mukaan Rutte on mielistellyt”daddyksi” eli isukiksi kutsumaansa Trumpia ja myötäillyt liikaa Yhdysvaltojen linjaa Natossa.
Tammikuussa Rutte sai pyyhkeitä lannistavista kommenteistaan liittyen pienempien ja keskikokoisten Nato-maiden riippuvuuteen Yhdysvalloista.
Euroopan parlamentissa Rutte sanoi, että Euroopan maat voivat vain haaveilla Euroopan omasta puolustuksesta ilman Yhdysvaltoja.
Ja kun Yhdysvallat ja Israel käynnistivät sodan Lähi-idässä hyökkäämällä Iraniin kuulematta Natoa, Rutte puhui sodasta myönteisesti.
– Rutte alun perin haluttiinkin tehtävään siksi, että hän ylläpitäisi suhteita Trumpiin. Mutta nyt koetaan, että hän on ylittänyt mandaattinsa panostamalla kaikin keinoin USA-suhteisiin, Pesu sanoi.
Rutten kannalta tämä on tulosurheilua, Pesu sanoi. Jos Yhdysvaltain-suhteet saadaan tukevammalle maaperälle, hän voi katsoa onnistuneensa. Se ei kuitenkaan riitä.
– Hänen täytyisi samalla myös vahvistaa Eurooppaa ja osoittaa siinä poliittista johtajuutta, Pesu sanoi.
Myös Särkän mukaan Rutten pitää pysyä mandaattinsa sisällä ja löytää kultainen keskitie.
Wall Street Journal -lehden lähteiden mukaan Trump ei ole tehnyt lopullista päätöstä Natosta vetäytymisestä. Lähteiden mukaan hän olisi kuitenkin vakavissaan keskustellut asiasta kulisseissa.
Kumpikaan tutkijoista ei usko, että Yhdysvallat lopulta vetäytyisi sotilasliitosta.
– Uhkaus vetää Yhdysvallat pois Natosta kertoo enemmänkin hädästä, jota Yhdysvallat tuntee siitä, ettei operaatio Iranissa ole mennyt suunnitellusti, arvioi Iro Särkkä.
Yhdysvallat menettäisi suurvalta-asemansa, jos sen läsnäolo Euroopassa vähenisi, Särkkä huomautti.
Pesun mukaan Yhdysvalloissa oli myös varauduttu Trumpin yritykseen vetäytyä Natosta ja tehty se tietoisesti vaikeaksi. Vetäytymiseen tarvittaisiin ainakin kongressin hyväksyntä.
Tutkijat uskovat Yhdysvaltojen turvautuvan enemminkin muihin keinoihin, kuten Yhdysvaltojen joukkojen vähentämiseen Euroopassa tai Ukraina-tuen vähentämiseen.
Yhdysvaltojen johdolla vuonna 1949 perustetun Naton tavoitteena oli alun perin torjua Neuvostoliiton uhkaa, ja viime vuosina Nato on ollut Ukrainan tukena Venäjän hyökkäyssodassa.
Trumpin kaudella tuskin saavutetaan tasapainotilaa Euroopan Nato-maiden ja Yhdysvaltojen välillä, Pesu sanoi.
– Siihen, että Trump yhtäkkiä ymmärtäisi Naton arvon, en usko. Jos tämä tulipalo saadaan sammutettua, jossain toisessa tilanteessa voi syttyä taas uusi tulipalo, hän sanoi.