Naton laajeneminen närästää Kiinaa, mutta miksi? – Naton lippua tuskin nähdään Aasian konflikteissa, Tuomas Forsberg arvioi

Turvallisuuspolitiikka

Naton laajenemisella ei ole Kiinalle suurta käytännön merkitystä, arvioi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg. 

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Kiina on myötäillyt Venäjää tuomalla julki vastenmielisyyttään Naton laajenemiseen, vaikka idän mahtivaltio on kaukana Naton sotilaalliselta reviiriltä. 

Forsbergin mukaan kyse on perimmältään Kiinan politiikasta, jossa vastustetaan Yhdysvaltojen hegemoniaa. 

– Ja kun Nato on Yhdysvaltojen hegemonian yksi manifestaatioista, sitten sitä vastustetaan, Forsberg sanoo Suomenmaalle. 

Forsbergin mukaan sillä, mitä Euroopassa tapahtuu, ketä Natoon kuuluu, ei ole Kiinalle ei ole suurta merkitystä. Isompi kysymys on, millainen rooli Natolla on globaalisti. 

– Kun ei Kiinalla kuitenkaan maantieteellistä rajaa Eurooppaan ole.

Britannian ulkoministeri Liz Truss sanoi huhtikuussa, että Naton pitäisi pyrkiä lisäämään turvallisuutta Intian ja Tyynenmeren alueella yhdessä Japanin ja Australian kaltaisten liittolaisten ja Kaakkois-Aasian maiden järjestön Aseanin kanssa.  

Trussin mielestä Natolla on oltava globaali lähestymistapa globaaleihin uhkiin ja valmius torjua niitä. Trussin mukaan on varmistettava, että Taiwanin kaltaiset demokratiat pystyvät puolustamaan itseään. 

Forsberg arvioi, että kyse on enemmän puheesta kuin konkretiasta. Hänen mukaansa Naton tulevassa strategisessa konseptissa on kuitenkin kiinnostavaa, miten sotilasliiton rooli suhteessa Kiinaan ja muuhun Aasiaan määritellään. 

– Perusidea on ollut, että ennen Ukrainan sotaa Yhdysvallat halusi vetää globaalimpaa roolia, eurooppalaiset olivat sitä mieltä, että se ei sovi Natolle.  

Forsberg huomauttaa, että Kiina oli Yhdysvaltojen erityisen huomion kohteena varsinkin Donald Trumpin presidenttikaudella, mutta nyt Ukrainan konflikti yhdistää Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. 

– Siinä mielessä paineita on ehkä vähemmän, kun on (Joe) Biden presidenttinä eikä Trump.

Naton reviiri laajeni Forsbergin mukaan tietyllä tavalla 20 vuotta sitten, kun se otti ison vastuun Afganistanissa. Selviä rajoja siihen, minne Naton operaatioiden toimintasäde ulottuu ja mitä pidemmälle ei mennä, ei ole enää helppo asettaa. 

Kiinan on pelätty jossakin vaiheessa siirtyvän jyrkistä puheista ja sotilaallisista demonstraatioista avoimen aggression tielle. 

Forsberg arvioi, että tällöin Yhdysvallat reagoisi, mutta Nato organisaationa ei. Varsinainen Naton lipun näyttäminen Aasiassa edellyttäisi Forsbergin mukaan sitä, että koko Venäjä-ongelma olisi hoidettu ja liittouman pitäisi hakea uutta missiota. 

Jotkut yksittäiset Nato-maat saattaisivat Forsbergin mukaan kuitenkin lähteä operaatioihin Aasiassakin.

– Iso-Britannia kokee edelleenkin olevansa suurvalta, jolla on myös globaali rooli. Ja on maita, jotka haluavat antaa sivustatukea ja osallistua Yhdysvaltojen rinnalla joihinkin toimiin. 

Yhdysvallat on taannut Tyynenmeren alueella turvallisuutta kahdenvälisin järjestelyin esimerkiksi Japanin, Etelä-Korean ja Australian kanssa. ”Aasialaista Natoa” ei ole kuitenkaan syntynyt. 

Forsbergin mukaan sille, miksi Nato syntyi Eurooppaan eikä Aasiaan, on historialliset syynsä. 

– Yksi peruste on se, että Korean ja Japanin välit eivät kuitenkaan ole niin hyvät, että se olisi jotenkin syntynyt luontevasti, hän huomauttaa.