Naton huippukokous pyrkii viestimään yhtenäisyyttä epävarmuuksista huolimatta
Naton odotetussa ensi viikon huippukokouksessa Ankarassa jäsenmaiden johtajat istuvat samaan kokouspöytään vain kerran. Suomalaislähteen mukaan tiivis formaatti ja noin sivun pituiseksi kaavailtu yhteinen loppujulkilausuma puhuvat selvää kieltä:
– Tilanne halutaan pitää hallittavana, lähde kuvailee.
Lähteen mukaan kokouksen lähestyessä valmistelutilanne näyttää lupaavalta myös Yhdysvaltain ja Euroopan suhteessa, ”Epävarmuustekijöitä” ei voi kuitenkaan hänen mukaansa kiistää. Yksi niistä on se, miten tilanne Lähi-idässä kehittyy ja voiko se kaapata kokouksen agendan.
Toinen ilmiselvä avoin kysymys on se, millaisella tuulella Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapuu Ankaraan. Kokeeko hän liittolaisten tehneen tarpeeksi yhteisen puolustuksen taakanjaon siirrossa Yhdysvalloilta Euroopalle?
Vuosi sitten Haagissa Nato-maat sopivat puolustusmenojen kasvattamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Tästä 3,5 prosenttia olisi varsinaisia puolustusmenoja.
Puolustusministeri Pete Hegseth ilmoitti kesäkuussa Nato-kokouksessa Yhdysvaltain teettävän enintään puoli vuotta kestävän uudelleenarvion joukoistaan ja tukikohdistaan Euroopassa.
Riittämättömien puolustusinvestointien lisäksi Hegseth perusteli selvitystä liittolaisten haluttomuudella tukea Yhdysvaltoja sen sotatoimissa Irania vastaan. Nähtäväksi jää, palaako Trump tähän katkeruuden aiheeseen vielä Ankarassa.
Kokousta isännöivän Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin järjestelyistä Trumpin miellyttämisen ei pitäisi jäädä kiinni.
– Erdogan ei ole tunnettu vaatimattomuudestaan, toinen suomalaislähde muistuttaa.
Lähteiden mukaan tärkein huippukokouksen poliittinen tavoite olisi viestiä ulospäin Naton yhtenäisyyttä. Sitä on jo paljon toisteltu, mutta nykytilanteessa se on silti entistäkin tärkeämpää.
Kirkkaimmassa valokeilassa Ankarassa on puolustusmenojen lisäyksen seurannan lisäksi se, mihin rahat käytetään, eli puolustusteollisen pohjan vahvistaminen niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.
Suomen kannalta tärkeintä on virkamieslähteen mukaan välttää unohtamasta tavoitteiden alkuperäistä syytä.
– Puhutaanpa puolustusmenoista tai -teollisuudesta, niin keskustelu pitää aina palauttaa Venäjän pitkäkestoiseen uhkaan, lähde muistuttaa.
Hänen mukaansa kirjaus Venäjän uhkasta näyttäisi olevan päätymässä Brysselissä viimeisteltävänä olevaan lyhyeen loppujulistukseen osapuilleen Suomen haluamassa muodossa.
Toinen tärkeä tavoite olisi saada kokouksesta Nato-mailta selkeä sitoumus pidempikestoisesta ja kustannuksiltaan oikeudenmukaisemmin jakautuvasta tuesta Ukrainalle.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kutsuttu Ankaraan, mutta hän ei istu samaan pöytään Naton valtiojohtajien kanssa. Sen sijaan Naton ja Ukrainan neuvoston kokous toteutunee ulkoministeritasolla.
Suomea Naton huippukokouksessa edustavat presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Varsinaiset kokousten lisäksi kaikille kolmelle on suunnitteilla Ankarassa useita kahdenvälisiä tapaamisia.
Alueellisista kysymyksistä, kuten Suomelle tärkeästä Arktisesta alueesta, ei Ankarassa ole ainakaan ennakkosuunnitelmien mukaan tarkoitus varsinaisesti puhua. Isäntämaan voi odottaa nostavan esille uhkakuvista ainakin terrorismin.
Kaksipäiväisen huippukokoustapahtuman ensimmäinen päivä tiistai on omistettu suurelle puolustusteollisuusfoorumille. Virkamieslähteiden mukaan siellä on tarkoitus julkistaa ja allekirjoittaa useita eritasoisia sopimuksia ja hankkeita. Luvassa pitäisi olla myös Suomea koskevia uutisia.
Presidentti Stubb osallistuu puolustusteollisuusfoorumissa paneelikeskusteluun koko yhteiskunnan kattavasta teollisuuden varautumisesta.
Yksi etukäteen ennakoitu puolustusteollisuuden uutinen pitäisi olla ilmoitus Naton tutkavalvontakoneiden (E3A Sentry Awacs) seuraajasta. Lehtitietojen mukaan tämä diili olisi menossa Ruotsiin, josta oltaisiin hankkimassa 12 Saabin GlobalEye-valvontakonetta, jotka on rakennettu kanadalaisen Bombardierin runkoon.
Varsinainen valtiojohtajien Naton neuvoston kokous on vuorossa Ankarassa keskiviikkona. Viimeistään silloin selvinnee, järjestetäänkö Nato-huippukokous myös ensi vuonna vai onko tahtia tarkoitus harventaa. Seuraavaksi kokouspaikaksi on ollut tarjolla ainakin Albania.