Nato tyrmäsi yhtenäisenä Venäjän uhkavaatimukset, mutta ehdotti jatkoneuvotteluja
Naton ja Venäjän neuvoston keskiviikkoinen kokous päättyi pääsihteeri Jens Stoltenbergin toteamukseen, ettei sotilasliitto luovu mahdollisuudesta ottaa uusia jäseniä eikä se aio vetää pois joukkojaan itäisistä jäsenmaista.
Venäjän tärkeimmät vaatimukset lännelle oli näin odotetusti tyrmätty, ja pääsihteeri myönsi, että syviä erimielisyyden aiheita on vaikea ylittää.
– Mutta on myönteinen merkki, että kaikki Nato-liittolaiset ja Venäjä istuivat saman pöydän ääreen, hän lisäsi.
Stoltenbergin mukaan vuoden 1997 jälkeen Natoon liittyneet itäiset maat eivät ole mitään toisen luokan jäseniä.
– Liittolaiset tekivät selväksi, etteivät ne luovu kyvystään suojella ja puolustaa toisiaan, mukaan lukien joukkojen läsnäolo itäisissä jäsenmaissa, Stoltenberg sanoi.
Päinvastoin hän varoitti Naton joutuvan pohtimaan läsnäolonsa vahvistamista idässä, jos Venäjä ryhtyy uusiin sotilaallisiin toimiin Ukrainaa vastaan.
Naton avoimien ovien politiikan osalta on puhuttu paljon Ukrainasta, mutta Stoltenberg nosti lehdistötilaisuudessa itse esiin Venäjän naapuruston pohjoisemmassa.
– Minusta on mielenkiintoista huomata, että Suomen ja Ruotsin kaltaisilla mailla, jotka eivät ole hakeneet Naton jäsenyyttä, on hyvin selkeä kanta tästä, Stoltenberg sanoi.
Hänen mukaansa merkitsisi paluuta etupiiriajatteluun, jos avoimista ovista luovuttaisiin.
– Siksi Suomen presidentti käytti uudenvuodenpuheensa tämän periaatteen tärkeyden alleviivaamiseen, Stoltenberg jatkoi.
Erimielisyyksistä huolimatta Stoltenberg kertoi Naton olevan valmis jatkamaan neuvotteluja Venäjän kanssa joistain aiheista. Näitä ovat muun muassa läpinäkyvyyden lisääminen sotaharjoituksissa ja molemminpuoliset rajoitukset ohjusaseistukseen.
Stoltenbergin mukaan Nato olisi jo ollut valmis sopimaan jatkoneuvottelujen aikataulusta, mutta venäläiset olivat todenneet, etteivät voi vielä antaa vastausta tarjoukseen.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan, Mika Aaltolan mukaan Naton ja Venäjän tapaaminen osoitti osapuolten neuvotteluasemien olevan hyvin etäiset.
– Venäjä ei ole saanut neuvotteluyhteyttä, jossa he pääsisivät keskustelemaan vastauksista heidän ultimaatumeihinsa – ellei se sitten itsessään ole vastaus, että länsi ei näe tilanteessa mitään mahdollisuuksia luopua keskeisistä periaatteistaan, Aaltola pohtii.
Hänen mukaansa länsi on geopoliittisen paineen alla yhdistynyt ja Yhdysvallat ohjaa neuvotteluja Venäjän toiveiden vastaisesti kahdenkeskiseltä monenkeskiselle raiteelle muun muassa Natoon.
Aaltola ei pidä yllättävänä, että Stoltenberg nosti esiin Suomen ja Ruotsin aseman Naton avoimien ovien politiikassa.
– Suomi, ja Ruotsikin siinä vanavedessä, ovat kertoneet selkeästi oman positionsa, eivätkä ole asettuneet mihinkään puolueettomaan asemaan. Tämä on huomattu lännessä ja Venäjällä, Aaltola sanoo.
Turvallisuuspoliittiset neuvottelut jatkuvat torstaina Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) pöydässä. Aaltola pitää keskusteluja Wienissä Suomen kannalta mielenkiintoisina, koska Suomella on Helsingin päätösasiakirjojen myötä eräänlaista ”omistajuutta” Etyj-prosessiin.