Nato, Neuvostoliitto vai saamelaisvastainen salaliitto? – Norjanmeri kätkee edelleen saamelaispoliitikkoja kuljettaneen pienkoneen salaisuuden

Aina kun mummo kuuli lentokoneen äänen, hän odotti, että ukki siellä palaa kotiin.

Näin muisteli mediavaikuttaja Suvi West Ilta-Sanomien (IS) haastattelussa vuonna 2014 (18.3.). Tuolloin tuli kuluneeksi 40 vuotta isoisä Jouni Vestin ja viiden muun samassa pienkoneessa olleen katoamisesta.

Leskirouva ei saanut elämänsä aikana miestään takaisin eikä tietoa siitä, mitä oikeasti oli tapahtunut.

Maanantaina tulee kuluneeksi 50 vuotta Bodøn lento-onnettomuudesta, jossa katosi viisi saamelaisvaltuuskunnan jäsentä sekä koneen 20-vuotias lentäjä.

Valtuuskunnan jäsenet olivat matkalla Ivalosta Norjan Trondheimiin. Koneen oli tarkoitus laskeutua Bodøn lentokentälle, mutta se katosi pian laskeutumisvaiheen aloitettuaan.

Bodø sijaitsee Norjanmeren rannalla juuri napapiirin pohjoispuolella. Se on Norjan 19. suurin kunta yli 50 000 asukkaallaan, ja siellä sijaitsee lentokenttä. Nato on pitänyt siellä lentotukikohtaa jo vuodesta 1955 lähtien.

Laajoista etsinnöistä huolimatta kadonnutta konetta ei koskaan löydetty. Todennäköisesti kone matkustajineen makaa meren pohjassa jossain 30 laskeutumiskilometrin alueella.

Vuonna 1990 epäiltiin koneen osia löytyneen, mutta tieto ei saanut vahvistusta (Helsingin Sanomat 30.8.1990).

Kadonnut kone oli Beechcraft V35A Bonanza. Yhdysvaltalaismalli oli pieni kone, nyt maksimilastissaan, ja jo parhaat päivänsä nähnyt. Norjan rannikon arvaamaton sää saattoi alkaa heitellä konetta arvaamattomasti.

Suvi West syntyi kahdeksan vuotta onnettomuuden jälkeen, eikä siksi koskaan tavannut ukkiaan. Hän kertoi IS:lle 2014 uskovansa lentokoneen syöksyneen mereen, mutta villimpiäkin ajatuksia ja huhuja katoamisen jälkeen on liikkunut.

Kylmän sodan vuodet antoivat aiheen sekä Naton että Neuvostoliiton syyttämiselle. Yhden huhun mukaan koneessa olleet ihmiset olisi kaapattu Neuvostoliittoon sen eksyttyä suurvallan alueelle, toisen mukaan Naton hävittäjä olisi ampunut koneen alas.

Nato-teorialle antoi pontta pohjoisessa Norjassa tuolloin järjestetty harjoitus ja silminnäkijöiden havainnot brittiläisistä Harrier-hävittäjälentokoneista.

West kertoi haastattelussa myös, että katoamista on väitetty attentaatiksi. Koneessa oli saamelaispolitiikalle ensiarvoisen tärkeitä henkilöitä, jotka haluttiin eliminoida. Nuorempi polvi ei taipunut legendojen saappaisiin.

– Teoriaan liittyy se, että tällä hetkellä Suomen saamelaispolitiikka on jämähtänyt 1970-luvulle, West sanoi IS:lle.

Kadonneet henkilöt olivat saamelaisvaltuuskunnan ensimmäinen puheenjohtaja Reidar Suomenrinne Utsjoelta, Jouni Aikio Vuotsosta, Uula A. Länsman Angelista, Artto Sverloff Sevettijärveltä ja Jouni J. Vest Rovisuvannosta sekä lentäjä Pekka Niemi.

Saamelaiskäräjät kertoo tiedotteessaan pitäneensä hiljaisen hetken täyskokouksensa alussa 19. kesäkuuta ja suruliputtavansa maanantaina 24. kesäkuuta saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa kadonneiden muistoksi.