Nato-arvio: Unkari kiusaa Suomea ja Ruotsia, mutta on "eristäytyneempi kuin koskaan"
Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointien jatkuva lykkääminen on eristänyt Unkarin muusta liittoumasta pahemmin kuin koskaan aikaisemmin, Political Capital -ajatushautomon johtaja Péter Krekó arvioi Euronewsille.
– Näyttää aika selvältä, että Unkari, jolle ei makseta EU-varoja, antaa oppitunnin Suomelle ja Ruotsille – kahdelle EU-maalle, jotka ovat usein kritisoineet Unkaria demokraattisesta takapajuisuudestaan.
– Eräällä tapaa Unkari kiristää niitä.
Unkarin parlamentin on näillä näkymin tarkoitus äänestää maaliskuun lopulla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä. Maan hallitus on jo pitkään vannonut tukeaan Pohjoismaiden Nato-hankkeelle, mutta konkreettiset teot ovat lykkääntyneet.
Unkarin puolustusvoimien entinen esikuntapäällikkö Zoltán Szenes näkee, että Unkari on yhä eristäytyneempi myös siksi, että se yrittää estää Naton ja Ukrainan välisen komitean ministeritason tapaamiset.
Ukrainan sodan myötä Unkarin pääministeri Viktor Orbánin harvojen kumppanien määrä on kutistunut entisestään.
Esimerkiksi Puola on ollut yksi äänekkäimmistä Ukrainan aseavun tukijoista, kun Budapest puolestaan on kieltäytynyt toimittamasta Kiovalle minkäänlaista tukea.
Viime helmikuussa pitämässään puheessa Orbán jopa myönsi, että liittolaiset ovat vähissä. Orbánin mukaan muut Euroopan maat olivat siirtyneet Saksan johdolla ”sotaleiriin”, kun ne olivat ryhtyneet aseistamaan Ukrainaa, joka käy puolustuskamppailua Venäjää vastaan.
– Näin ollen rauhanleiriin jäävät vain me kaksi: Unkari ja Vatikaani.