Näkökulma: Tämäkö tasa-arvoa? – Vielä vuonna 2019 keskustellaan siitä, voiko vauvaa odottava tasa-arvoministeri Saarikko osallistua puheenjohtajakisaan
Annika Saarikko olisi vahva ehdokas keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi. Tämä lause jatkuu lähes poikkeuksetta mutta-sanalla.
Saarikko olisi hyvä, mutta hän saa vauvan syksyllä eli juuri silloin, kun uusi puheenjohtaja valitaan.
Vahvat oletukset siitä, että raskaana oleva nainen ei voisi olla kisassa mukana, särähtävät pahasti korvaan vuonna 2019 – eikä vähiten Saarikon kohdalla. Hän on toiminut tällä kaudella perhe- ja peruspalveluministerinä, jonka tontilla ovat myös tasa-arvoasiat.
Konkaritoimittaja Unto Hämäläinen totesi tiistai-iltana Ylen A-studiossa, että Saarikko on toki hyvä puheenjohtajaehdokas keskustalle, mutta hän on täsmälleen samassa tilanteessa kuin Paula Lehtomäki vuonna 2010.
Hän on perheenäiti, ja joutuu puntaroimaan asiaa siitä näkökulmasta.
Silloinen ympäristöministeri Lehtomäki todella pohti ankarasti keskustan puheenjohtajakisaa, mutta päätyi kahden pienen lapsen äitinä siihen, ettei elämäntilanne anna periksi. Saarikkokin teki tällä kaudella järjestelyjä esikoisensa syntymän vuoksi ja otti ministerisalkun vasta kauden puolivälissä.
Nämä ratkaisut ovat hyvin ymmärrettäviä. Vaikka kuinka pauhaisi tasa-arvosta, niin biologinen tosiasia on se, että raskaus, synnytys ja pienen vauvan hoitaminen imetyksineen ovat fyysisesti suurempia mullistuksia naiselle kuin miehelle.
Nyt pitää kuitenkin jo viimein päästä eroon siitä ajatuksesta, että perheenlisäys väistämättä taannuttaa naisten urakehitystä. Keskustan puheenjohtajaspekulaatioista kuuluu läpi se häiritsevä tosiasia, että miehet ja naiset ovat tässä asiassa yhä eri viivoilla.
Juha Sipilän seuraajaa puuhatessa kannattaakin pysähtyä miettimään, miten eri tavalla perheasioista puhutaan naisten ja miesten kohdalla.
Muistutettakoon, että presidentti Sauli Niinistö valittiin uudelle kaudelle vain muutamia päiviä ennen kuopuksensa syntymää. Puoluejohtajankin hommat ovat järjestelykysymyksiä. Keskustalla on varapuheenjohtajia, jotka voisivat ensi alkuun hoitaa Saarikon hommia.
Puoluejohtajille Antti Rinteelle (sd.) ja Touko Aallolle (vihr.) löytyi tuuraajia sairausloman ajaksi, joten miksi äitiysvapaa olisi poikkeus.
Maailmalta löytyy jo esimerkkejä siitä, että nainen voi saada vauvan ollessaan poliitikan huipulla. Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern synnytti viime kesäkuussa vauvan ja palasi töihin kuuden viikon äitiysvapaan jälkeen. Maa ei kärsinyt siitä, että kuuden viikon ajan puikoissa oli varapääministeri.
Perheenlisäys on iso ja ainutlaatuinen juttu. Lapsi on kaikille naisille ja miehille maailman paras syy keventää työelämää, jotta aikaa jää myös perheelle. Näitä joustojahan tulevalta perhevapaauudistukseltakin laajasti halutaan.
Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että päätökset siitä, miten perheet järjestelevät lastenhoitokuvionsa, eivät kuulu ulkopuolisille. Se on sitä aitoa valinnanvapautta.
Annika Saarikko lähtee puheenjohtajakisaan jos pyrkyä ja halua on, ja jättää sen väliin jos kokee toisin. Perhe on tietysti yksi asia puntarissa.
Päätti Saarikko miten tahansa, kumpikin valinta on yhtä oikea.
Saarikko ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa, mutta hän kirjoitti julkisen Facebook-päivityksen perheen etelän lomalta. Tärkein tiedotettava juuri nyt oli se, että esikoislapsi Aarni on melkein oppinut uimaan.