Näkökulma: Pitääkö suomalaisten ryhtyä urakalla lapsentekoon? – Tuore väestöennuste huolettaa puolueita, mutta perussuomalaiset kyseenalaistavat koko väestönkasvun
Suomenmaa pyysi eduskuntapuolueilta kommentteja Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, jonka mukaan Suomen väestön määrä kääntyy laskuun vuonna 2030.
Kuusi puoluetta vastasi kyselyyn, kokoomus tosin vain viittasi lapsi- ja perhepoliittiseen ohjelmaansa. SDP, keskusta, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja vihreät valottivat kantojaan laajemmin.
Kaikki vastanneet ovat yhtä mieltä siitä, että väestöennuste on ison huolen aihe. Ja että osa ratkaisua on työllisyysasteen parantaminen – työikäisistä pitäisi saada työelämään selvästi enenmän kuin nykyiset 72 prosenttia.
Vastauksissa korostetaan, että väestönkasvu pitää saada takaisin kasvu-uralle, muuten huoltosuhde heikkenee entisestään. Silloin yhä harvemmat työssäkäyvät joutuvat elättämään yhä suuremman joukon ei-työllisiä.
Toivottavasti perhevapaan uudistukselle ei käy samalla tavalla kuin sotelle, jonka uudistamisen tarpeen tunnistivat kaikki. Mutta siihen se yksimielisyys päättyikin.
Perussuomalaiset ainoana asettaa väestönkasvun välttämättömyyden kyseenalaiseksi, puolueen mielestä huoltosuhde saadaan kuntoon ilman sitäkin.
Tukea tälle ekonomistipiireissä kiistanalaiselle ajatukselle tulee yllättävästä suunnasta, emeritusprofessori Esko Valtaojalta.
– Huonosti ovat todella asiat, kun ainoa järjen ääni tulee Jussi Halla-aholta. Ongelmat täytyy ratkaista aivan muulla tavalla kuin synnytystalkoilla. Ei lisää ihmisiä, vaan vähemmän työntekijöiden tarvetta kehittyvän teknologian ansiosta, Valtaoja kirjoittaa kolumnissaan Turun Sanomissa (20.11.)
Muut puolueet ovat täsmälleen vastakkaisella linjalla – väkimäärän pitää kasvaa, ja tärkeintä on saada suomalaiset innostumaan lapsenteosta uudelleen. Yhteisenä toiveena on asennemuutos, jota tuetaan politiikan keinoin.
– Tarvitaan asennemuutos, että lapset ovat tervetulleita, ja sitä tukevia poliittisia toimia. Yhtä yksittäistä keinoa ei ole, sillä syntyvyyden lasku on useiden tekijöiden summa, keskusta vastaa.
Kristillisdemokraatit tiivistävät kantansa lyhyeen: tarvitaan ennen kaikkea lapsimyönteisempää politiikkaa.
Kaikki kyselyyn vastanneet varovat tarkoin puuttumasta henkilökohtaisiin päätöksiin. SDP ei puhu enää Antti Rinteen (sdp) synnytystalkoista, vaan valinnoista.
– Hyvinvointivaltiota on uudistettava niin, että kaikilla on aito mahdollisuus perustaa perhe ja saada lapsia, mikäli he itse niin haluavat.
Suomalaisten heikossa syntyvyydessä on pitkälti kyse asioista, joihin valtio voi vaikuttaa vain hyvin rajallisesti
Riikka Pura
Vihreät muistuttavat, että kun puhutaan syntyvyydestä, puhutaan samalla parisuhteista, perheistä, lapsista – ihmisen kaikkein henkilökohtaisimmista asioista, joista yhteiskunta ei tee päätöksiä.
Perussuomalaiset taas kertovat ymmärtävänsä, että suomalaisten heikossa syntyvyydessä on pitkälti kyse asioista, joihin valtio voi vaikuttaa vain hyvin rajallisesti.
Vastauksissa korostetaan perheiden ja lasten asemaa, erityisesti koulutusta. Niitä pitäisi parantaa.
– Väestöennusteen osalta keskusta on pitänyt esillä niin sanottua perhepakettia, jossa on pohdittava, miten Suomesta saadaan kauttaaltaan lapsi- ja perheystävällisempi.
SDP ja perussuomalaiset haluavat nykyistä laajemman oppivelvollisuutta ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen kaikille. Vihreät ja demarit ovat samaa mieltä maksuttoman varhaiskasvatuksen tarpeellisuudesta.
Vihreät tuovat mukaan väestökeskusteluun lempilapsensa ja keskusta ihmisen koko elämänkaaren
Kristilliset haluavat korottaa perhe-etuuksia ja lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaiset taas kertovat, ettei maahanmuutto ole ratkaisu huonoon huoltosuhteeseen, vaan päinvastoin pahentaa tilannetta.
Muut puolueet eivät puhu vastauksissaan maahanmuutosta mitään, vaikka se yleensä mainitaan aina väestönkasvusta ja huoltosuhteesta keskusteltaessa.
Suomenmaan kyselyyn vastanneet pitävät työllisyysasteen nostamista keskeisenä väestöpolitiikan tavoitteena. Keskusta nostaa esille myös työelämän laadun ja ihmisen koko elämänkaaren osana väestökeskustelua.
– Vahvojen perhepalveluiden ohella on tärkeää, että meillä on myös hyvinvoiva työikäinen väestö ja oikeus arvokkaaseen vanhuuteen. Vain ihmisen kaikki elämänvaiheet huomioiva yhteiskunta on väestönkasvulle hyvä pohja, keskusta korostaa.
Keskustan mukaan työelämän laatua voidaan parantaa hyvällä johtamisella, osa-aikatyön mahdollisuuksilla ja muilla joustoilla. Myös osatyökykyiset pitäisi saada nykyistä paremmin mukaan.
Juha Sipilä kertoi keskustan olevan valmis antamaan 200 miljoonan euron lisäpotin perhevapaisiin
Vihreät tuovat mukaan väestökeskusteluun lempilapsensa.
– Tarvitsemme Suomen, jossa ilmastoahdistus on muuttunut ilmastoteoiksi, ja jossa vanhemmat voivat ajatella, että tämä planeetta siirtyy elinkelpoisena vielä seuraavillekin sukupolville, puolue julistaa.
Kaikki puolueet uudistaisivat perhevapaat lapsiluvun lisäämiseen kannustavaksi. Mutta miten? Tiivistäen voi sanoa, että kukin tavallaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtajatentissä (21.11.) Juha Sipilä (kesk) kertoi keskustan olevan valmis antamaan 200 miljoonan euron lisäpotin perhevapaisiin.
Myös kristilliset haluavat kannustaa perheen perustamiseen lisäämällä rahaa perheiden etuuksiin ja palveluihin. Puheenjohtaja Sari Essayahin idea mukaan valtio ryhtyisi esimerkiksi maksamaan perheille tuhannen euron suuruista taaperobonusta jokaisesta syntyneestä lapsesta.
– Nuorten miesten syrjäytymiskehitykseen pitää puuttua aikaisessa vaiheessa, kristilliset konkretisoivat palveluitaan.
SDP on samalla linjalla. Puolueen mukaan kaikki toimet, joilla vähennetään syrjäytymistä ja lisätään osallisuutta, ovat oikeaa politiikkaa myös syntyvyyden näkökulmasta.
Perussuomalaiset kaavailevat muun muassa lapsilukuun sidottuja verovähennyksiä ja keskituloisten päivähoitomaksujen alentamista erityisesti monilapsisissa perheissä.
Vihreät taas haluavat perhevapaauudistuksen, joka lisää joustavuutta sekä parantaa naisten ja miesten tasa-arvoa perheissä ja työpaikoilla.
Toivottavasti perhevapaan uudistukselle ei käy samalla tavalla kuin sotelle, jonka uudistamisen tarpeen tunnistivat kaikki. Mutta siihen se yksimielisyys päättyikin.
SDP:n vastaukset antoi talouspoliittisen yksikön päällikkö Joonas Rahkola ja perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Pura. Muista puoleista vastasivat puoluesihteerit – keskustan Riikka Pirkkalainen, kokoomuksen Janne Pesonen, kristillisten Asmo Maanselkä ja vihreiden Lasse Miettinen.