Näkökulma: Kansliapäälliköt kiittävät Sipilän hallitusta työstä hyvinvoinnin eteen – uudelle hallitukselle luvataan sekä murheita että mahdollisuuksia

Mistä te nyt kritisoitte hallitusta? Tätä on kysytty jokaiselta Mahdollisuudet Suomelle -raportin tekijältä, oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen arveli raportin julkaisutilaisuudessa maanantaina.

– Emme kritisoi. Tämä hallitus on tehnyt pohjatyötä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi, ja perusta jatkotyölle on nyt paljon paremmassa kunnossa kuin neljä vuotta sitten, Timonen vastaa.

Vaikka lähtökohta on hyvä, helppoja aikoja ei uudelle hallitukselle ole luvassa. Päinvastoin – vaikeimmat päätökset vielä tekemättä ja hankalimmat haasteet edessä.

Suurin ja vaikein niistä on ilmastonmuutos. Toiseksi ministeriöiden virkamiesjohto nostaa kotimaisen kohtalonkysymyksen, julkisen talouden kestävyysvajeen.

– Tulojen ja menojen välillä on edelleen epätasapaino. Jos sitä ei korjata, velkaantuminen uhkaa kasvaa hallitsemattomaksi. Leikkaukset ja hienosäätö eivät riitä, kansliapäällikkö Harri Pursiainen liikenne- ja viestintäministeriöistä tiivistää.

Suomeksi sanottuna: menoja ei voi kasvattaa ilman lisätuloja. Ja tulojen säilyessä nykytasolla menoja pitää leikata.

Kumpikaan ei kuulosta helpolta. Mitä muuta hallitus voi tehdä?

– Vahvistaa talouskasvun edellytyksiä, nostaa työllisyyttä, korjata väestön rakennetta ja kohentaa sen terveyttä ja hyvinvointia, parantaa julkisen sektorin tuottavuutta ja käyttää uusia rahoitusmalleja, ministeriöiden päälliköt vastaavat.

Listassa on pääosin tavoitteita, keinoja on vähän ja nekin hyvin yleisellä tasolla. Kirjoittajat kertovat sen olevan tarkoitus: virkamiesten tehtävä on auttaa poliitikkoja tuottamalla tietoa päätöksenteon tueksi. Yksityiskohtia löytyy kyllä, kun on niiden aika.

Teknologinen murros on mahdollisuus sekä taloudelle, palvelurakenteen muutokselle ja yhteiskunnan toiminnalle.

Harri Pursiainen

Isojen murheiden lisäksi löytyy muitakin huolenaiheita. Mutta ne voivat olla samalla myös mahdollisuuksia. 

– Teknologinen murros on mahdollisuus sekä taloudelle, palvelurakenteen muutokselle ja yhteiskunnan toiminnalle, Pursiainen kertoo.

Suomi voisi esimerkiksi olla ilmastotekojen edelläkävijä.

– Ei ole niin, että olemme naiiveja ja tyhmiä ja maksamme enemmän kuin muut. Oikeasti uskomme siihen, että sitä kautta voimme nostaa suomalaisen osaamisen globaalisti esille, Timonen täsmentää.

Turvallisen oikeusvaltion haasteena on äänestysaktiivisuus, joka laskee ja polarisoituu. Korkeasti koulutetut äänestävät, syrjäytyneet jäävät kotiin.

Monet kokevat, etteivät voi vaikuttaa. Eriarvoisuuden ja arvottomuuden tunteet luovat hyvän maaperän ääriajattelun kasvulle. Moni pitää myös tulonjakoa epäreiluna, vaikka tilastot ja tutkimukset kertovat toista.

– Eriarvoistumisen kokemus on yksilölle raskasta, mutta horjuttaa myös koko yhteiskunnan vakautta, Pursinainen sanoo.

Sosiaaliturvan uudistus on keskeistä eriarvoistumisen hallinnassa. Se on yksi ensi vuosikymmenen tärkeimmistä hankkeista, ministeriöiden päälliköt arvioivat. Ja suurempi urakka kuin sote.

Tarvitaan parempaa sääntelyä, ei enemmän.

Pekka Timonen

Kansainvälisen järjestyksen murros ja epävakaus taas taklataan virkamiesjohdon mielestä sääntöperusteisen kansainvälisen yhteistyön avulla.

 – Sitoutuminen yhteisiin sääntöihin, jossa on mukana myös sanktiojärjestelmä, on Suomen kaltaisen pienen valtion etu.

Mutta miten sääntöperusteisuus sopii yhteen kotimaan norminpurkutalkoiden kanssa? Entä usein kuultu kritiikki EU:n direktiivitehtailusta?

– Turhat ja liian yksityiskohtaiset säännöt pitää saada pois. Olennaista on myös se, että sääntely ei saa olla teknologiariippuvaista, Timonen vastaa.

Hänen näkemyksensä mukaan tämä ei ole ristiriidassa sääntöpohjaisuuden kanssa.

– Tarvitaan parempaa sääntelyä, ei enemmän. Ja EU:ssa Suomen pitää olla rakentaja eikä rikkoja, Timonen tiivistää.