Tutkimus: Testosteronin taso tulee huomioida ruokavaliossa – yksi asia voi olla vaaraksi
Matala testosteronitaso ja runsas fruktoosin eli hedelmäsokerin saanti yhdessä voivat vaurioittaa miehen maksaa vakavasti.
Japanilaisen Osaka Metropolitan Universityn hiirikokeessa havaittiin, että nämä kaksi tekijää yhdessä aiheuttavat huomattavasti enemmän rasvan kertymistä maksaan kuin kumpikaan tekijä yksinään.
Riskejä on esimerkiksi miehillä, jotka juovat säännöllisesti limsoja, hedelmämehuja tai muita runsaasti fruktoosia sisältäviä juomia.
Vaikka tutkimus keskittyi fruktoosiin, se koskee käytännössä lähes kaikkea lisättyä sokeria. Tavallisesta pöytäsokerista noin puolet on fruktoosia.
Fruktoosi kulkeutuu lähes kokonaan maksaan käsiteltäväksi. Jos testosteronitasot ovat matalat, maksa ei kykene käsittelemään tätä kuormaa, vaan muuttaa sokerin suoraan rasvaksi.
Tutkijat löysivät ilmiölle selityksen suolistosta. Matalan testosteronin ja fruktoosin yhdistelmä muuttaa suoliston mikrobiomia siten, että sinne kertyy pyruvaatti-nimistä yhdistettä. Tämä yhdiste kulkeutuu suolistosta maksaan ja kiihdyttää siellä rasvan muodostumista.
Kun kokeessa käytettiin antibiootteja suolistobakteerien tukahduttamiseen, maksan rasvoittuminen väheni merkittävästi. Tämä osoittaa, että suoliston bakteeristo on keskeinen tekijä siinä, miten fruktoosi vaurioittaa maksaa hormonitasojen ollessa alhaiset.
Löydös on merkittävä, sillä arviolta yli 5,5 miljoonalla 40–79-vuotiaalla amerikkalaismiehellä on samanaikaisesti sekä matalasta testosteroni että liiallista sokerin kulutusta.
American Journal of Physiology: Endocrinology and Metabolism –lehdessä julkaistun tutkimuksen tulokset on saatu vain hiirikokeilla, mutta ne osoittavat yhteyden hormonien, ruokavalion ja maksasairauksien välillä.
Erityisesti keski-ikäisten miesten olisi tärkeää huomioida ruokavalion merkitys hormonitasojen laskiessa.
Rasvamaksa tarkoittaa ylimääräisen rasvan kertymistä maksasoluihin, mikä voi hoitamattomana johtaa maksan tulehdukseen, arpeutumiseen ja jopa maksasyöpään. Se on vakava riski koko terveydelle, sillä se kytkeytyy vahvasti tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.