Murroksen sukupolven ääni rämpähti levysoittimista 60 vuotta sitten – musiikintekijä nousi laulunlaatijoiden kiistattomaksi ikoniksi ollessaan vasta vähän yli parikymppinen
1960-luku nähdään länsimaiden lähihistorian luultavasti merkittävimpänä kulttuurisena murrosvaiheena. Elintaso kasvoi, maailmansodan traumat alkoivat umpeutua ja kulttuurissa tapahtui laajoja murroksia tapakulttuurista taiteeseen.
Muutoksen edellytyksenä oli uusi sukupolvi. He olivat maailmansodan veteraanien lapsia, jotka eivät olleet ehkä nähneet sota-aikaa, mutta ehkä sodan jättämät traumat. He tekivät selvän eron arvoihin, jotka olivat vieneet heidän vanhempiensa polven maailmanpalon keskelle.
Merkittävimpiä uuden ajan airueita olivat tunnetut brittiläiset ja yhdysvaltalaiset muusikot. Folk-, pop- ja rockmusiikki saavuttivat uusia tasoja ja muotoja ja julistivat uuden sukupolven uutta aikaa.
”Siirtykää syrjään, jos auttaa ette voi, sillä ajat ovat muuttumassa”, kuuluu vapaa suomennos viestistä vanhoille polville eräästä uuden sukupolven tunnussävelmästä.
Yksittäisistä muusikoista merkittävimmäksi henkilöksi nousee monissa arvioissa yhdysvaltalainen Bob Dylan.
Dylan aloitti folkbuumin keskellä soittaen kansanmusiikkia ja siitä vaikutteita ottanutta omaa musiikkiaan 1960-luvun alussa. Tasan 60 vuotta sitten hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen The Freewheelin’ Bob Dylan -albuminsa myötä. Albumi on artistin toinen.
Albumi sisältää monia ikonisia lauluja, tärkeimpänä Blowin’ in the Wind, joka nousi heti folk- ja protestiliikkeen tunnussävelmäksi. Tunnetuksi sen teki tosin ensimmäisenä Peter, Paul and Mary -niminen folktrio.
Laulu on yksinkertainen, mutta voimakas ilmaisu maailman hämmentävyydestä ja pahuudesta, jota pieni ihminen ei voi ymmärtää. Vastaus leijuu ehkä jossain tuulen puhalluksessa.
Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on nimennyt Blowin’ in the Windin suosikkikappaleekseen, tai ainakin yhdeksi niistä.
– Se on kovin ajaton, tuo 60-luvun alkupuolen sanoma. Samat kysymykset tuulessa edelleen leijailevat, hän perusteli vuonna 2014.
Blowin in the Windin lisäksi levyltä löytyvät sellaiset folk-liikkeen ja populaarimusiikin klassikot kuin Girl from the North Country, Masters of War, A Hard Rain’s a-Gonna Fall sekä Don’t Think Twice, It’s All Right.
Masters of War on voimakassanainen syytös sodanlietsojia vastaan ja vaikeatulkintaisempi A Hard Rain’s a-Gonna Fall kuvastaa luultavasti kylmän sodan aikaista ydinsodan uhkaa. Ydinaseiden uhka oli 1960-luvun alussa niin todellinen, että maailma kävi ydinsodan partaalla Kuuban kriisin aikaan 1962.
Yllä siteerattu ”Siirtykää syrjään, jos auttaa ette voi, sillä ajat ovat muuttumassa” -pätkä on Dylanin seuraavan levyn nimikappaleesta The Times They Are a-Changin. Suora julistus ajan muuttumisesta teki vasta parikymppisestä Dylanista nuoren polven kulttuurintekijöiden esikuvan.

Vaikka Dylan onkin maailman eniten levyjä myyneiden artistien listalla ”vasta” 71., on hän vaikutusvaltaisimpien muusikoiden kuvitteellisella listalla luultavasti numero yksi.
Dylanin heti tuoreeltaan monipuolinen ja laaja hittituotanto sekä puhutteli että opetti muille nuorille muusikoille laulunteon taitoa. Ei liene 1960-luvun artistia, joka ei olisi saanut vaikutteita Dylanilta.
Dylanin laulut myivät joskus jopa enemmän muiden levytyksinä. Hänen laulujaan versioi melkein jokainen vakavasti otettava artisti. Esimerkiksi ikonisen folkrock-yhtye The Byrdsin suurin hitti on Dylanin Mr. Tambourine Man.
Kaikkien aikojen parhaaksi (populaarimusiikin) sävellykseksi on useaan otteeseen listattu Dylanin Like a Rolling Stone.
Folk-faninsa Dylan suututti 1960-luvun puolivälissä siirtymällä sähköisiin instrumentteihin ja lähemmäs rock-musiikkia.
– Juudas!, kuului eräs kuuluisaksi noussut pettymyksen huudahdus Dylanin yleisöstä, kun akustisen osuuden jälkeen Dylanin yhtye nousi lavalle ja Dylan itsekin otti käteensä sähkökitaran.
Kaiken kaikkiaan vaihdos oli onnistunut, eikä Dylan missään vaiheessa luopunut akustisesta folkistakaan. Sähköisten instrumenttien lanseeraus lopulta vapautti Dylanin mahdollisuuksia erilaisiin sovituksiin sen mukaan, mikä mihinkin kappaleeseen kulloinkin sopi.
Samalla Dylan lopetti poliittisen kannanottamisen lauluillaan. Tämäkin auttoi häntä löytämään uutta yleisöä.
Dylan on säilynyt näihin päiviin tasaisen suosittuna ja etenkin musiikkiharrastajien ihailemana lauluntekijänä. Dylan voitti lyyrisistä ansioistaan kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 2016.
Tällä hetkellä 81-vuotias Dylan esiintyy edelleen. Haastatteluja hän antaa hyvin harvoin. Suomessa Dylan kävi viimeksi vuonna 2019.