Mobiiliajokortti, apukuljettajamalli ja koeaika uusille kuljettajille – Brysselissä sopu kirjauksista ajokorttidirektiiviin

Euroopan unionin uusi ajokorttidirektiivi nytkähti eteenpäin tiistain vastaisena yönä, kun parlamentti ja neuvosto pääsivät alustavaan sopuun uusista kirjauksista EU:n ajokorttisääntöihin.

Brysselissä sovittiin muun muassa mobiiliajokortista, kahden vuoden koeajasta uusille kuljettajille sekä niin kutsutusta apukuljettajamallista.

Mitä Suomessa tuumataan kirjauksista?

– Liikenne- ja viestintäministeriö on osallistunut direktiivin uudistamiseen alusta asti ja pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan sen sisältöön Suomen kantojen mukaisesti. Näiden kolmen ehdotuksen sisältöön olemme neuvotteluissa myös aktiivisesti vaikuttaneet, kertoo ministeriön erityisasiantuntija Monika Mutanen STT:lle.

Mobiiliajokortti tarkoittaa matkapuhelimeen ladattavaa digitaalista ajokorttia, joka vastaisi fyysistä ajokorttia. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä mobiiliajokortin käyttöä EU-alueella.

– On hyvin merkittävää, että direktiivi huomioi mobiiliajokortin, toteaa Traficomin johtava asiantuntija Marjo Immonen STT:lle.

– Kun säännöt tulevat, ne pakottavat kaikkia maita tekemään oman mobliiliajokortin ja vastavuoroisesti hyväksymään toisten EU-maiden ajokortit. Fyysistä korttia ei tarvitsisi kantaa mukanaan tai hankkia ollenkaan.

Ajokortti sujahtaisi eurooppalaiseen digitaalisen identiteetin lompakkoon, joka olisi Digi- ja väestötietoviraston mukaan tulossa suomalaisten käyttöön ensi vuoden lopulla. Mobiiliajokorttia voisi käyttää ajo-oikeuden ja joissakin tapauksissa myös henkilöllisyyden todistamiseen.

– Korostan, että tässä menee vielä aikaa ennen kuin mobiiliajokortti meille Suomeen saadaan, koska meidän pitää odottaa vielä tarkentavat säädökset direktiiviin.

Traficom kehitteli kansallista mobiiliajokorttia jo vuosia sitten, mutta hanke lopahti rahapulaan.

– Kansallinen mobiiliajokortti ei olisi ollut EU-maiden välillä toimiva vaan olisi toiminut vain Suomessa. Keskeytimme hankkeen, kun tiesimme, että asiaan on tulossa EU-sääntelyä, Immonen kertoo.

Mobiiliajokortti liittyy digitalisaatioon, mutta monien EU:n ajokorttisääntöjen taustalla vaikuttaa ennen kaikkea huoli liikenteen turvallisuudesta. EU:n teillä kuolee vuosittain yli 20 000 ihmistä.

Liikenneturvallisuutta pyrkii kohentamaan esimerkiksi kirjaus uusien kuljettajien koeajasta, joka olisi pakollinen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

– Se olisi vähintään kahden vuoden mittainen, ja tänä aikana uutta kuljettajaa koskisivat tiukemmat säännöt alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena ajamisesta, Mutanen kertoo.

– Suomessa tämän voi tavallaan ajatella olevan jo käytössä, sillä meillä on jo nyt uusilla kuljettajilla kahden vuoden seurantajakso, jonka aikana heitä koskee osittain tiukemmat säännöt. Sinänsä ehdotus on ihan looginen jatkumo nykymenettelylle.

EU:n sopimassa niin kutsutussa apukuljettajamallissa ajokortin voisi saada 17-vuotiaana, mutta ajaminen sallittaisiin vain apukuljettajan kanssa 18-ikävuoteen saakka.

– Tämä olisi Suomessa uusi malli. Sitä, miten se suhtautuu meidän kansalliseen järjestelmäämme, pitää miettiä erikseen, kun täytäntöönpano alkaa.

Mutanen korostaa, että uudet kirjaukset EU:n ajokorttidirektiivistä ovat vasta alustava sopu Euroopan neuvoston ja parlamentin välillä.

– Alustavasti sovittu teksti tulee vielä hyväksyä virallisesti, minkä jälkeen teksti julkaistaan, ja direktiivi tulee voimaan. Prosessi kestää vielä oman aikansa. Kun direktiivi valmistuu, käynnistyy direktiivin kansallinen täytäntöönpano osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Suomen tulisi tehdä tulevan direktiivin mukaiset muutokset ajokorttilakiin arviolta muutaman vuoden sisällä direktiivin hyväksymisestä. Mutanen arvioi, että direktiivissä olisi jonkin verran kansallista liikkumavaraa.

– Direktiivissä on pääasialliset toimet, jotka jäsenvaltioiden tulisi kansallisesti ottaa käyttöön ja panna täytäntöön kansalliseen lainsäädäntöön. Liikkumavara koskee lähinnä yksityiskohtia.