Moni tuskailee veden riittävyyden kanssa – Tässä asiantuntijan vinkit kaivon omistajalle

Pohjavesi

Suomessa asumisen suurimpia etuja on varmasti se, että täällä riittää vettä ja se on puhdasta.

Vailla huolia ei suomalainenkaan voi vesiasioissaan aina olla.

Haja-asutusalueiden omakotitalojen tai mökkien kaivoista voi loppua vesi, ja tämä on periaatteessa tuuripeliä.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtava hydrogeologi Ritva Britschgi kertoo Suomenmaalle, että kaikkein eniten kaivoveden riittävyyteen vaikuttaa sadanta. Siis se, miten sateet tuovat vettä, joka imeytyy maaperään pohjavedeksi.

Toinen tärkeä tekijä on se, millaisessa maaperän muodostumassa oma kaivo sijaitsee.

– Kun kyse on pienistä muodostumista, ne reagoivat vesitilanteisiin herkästi. Isommissa muodostumissa vesivarasto on suuri, ja pohjaveden pinta lähtee laskemaan hitaammin, Britschgi toteaa.

– Vuosittain aika monikin kaivo kuivuu, ja se johtuu juuri sadannan pienuudesta. Voi olla pieniäkin alueita, joille sadanta ei vain osu.

Käytännössä asialle ei voi siis mitään, jos omalle alueelle ei vain osu sateita. Tällä hetkellä kuivuneita kaivoja on etenkin Itä-Suomessa.

Britschgi toteaa, että kaivoa kaivaessa savimaa on sellainen maatyyppi, johon ei ainakaan kannata kaivaa, vaikka siinäkin voi olla omia vesipesiään. Savi kuitenkin läpäisee huonosti.

– Se toki kerää vettä laajemmalta, mutta ei varmastikaan kovin antoisia kaivoja tule.

Hydrogeologi muistuttaa, että kiinteistön omistajan vastuulla on se, että kiinteistöllä on riittävästi puhdasta talousvettä käytettävissä.

– Kaivon vedenlaatu on syytä tutkia säännöllisesti. Kerran kolmessa vuodessa tehdään suppea tutkimus ja kuuden vuoden välein laajempi tutkimus.

– Kuivuustilanteessa kaivoveden laatu voi heiketä ja muutoksia voi tulla myös vesitilanteen parantuessa kuivuuden jälkeen. Kaivoveden laatu on tärkeää tarkistaa aina, kun siinä on havaittavissa muutoksia.

Kun kaivoja haluaa kunnostaa, on syytä ottaa yhteyttä kunnostusyrityksiin.

– Aina ei suositella kuivimpaan hetkeen kaivon kunnostusta, mutta toisaalta, kun vedenpinta on alimmillaan, näkee, mistä saa vettä kaivoon.

– Silloin varmimmin tulevaisuudessakin kestää kuivempiakin jaksoja, Syken Britschgi neuvoo.

Haja-asutusalueiden kiinteistöille on käytännössä kolme erityyppistä kaivomahdollisuutta. Yleisin on Syken sivujen mukaan rengaskaivo, johon käytetään betonisia kaivonrenkaita. Porakaivo porataan kallioperään, ja se hyödyntää kallion rakosissa virtaavaa pohjavettä. Tällaisen kaivon antoisuus ei välttämättä ole kovin suuri. Harvinaisempi siiviläputkikaivo on ollut monen yhdyskunnan ratkaisu. Siinä vesi tulee kaivoputkeen seinämien ja pohjan siivilöiden läpi. Se soveltuu etenkin hiekka- ja sora-alueille. Putken halkaisija on yleisimmin 40 senttimetriä.

Entäs sitten veden puhtaus?

– Suomessa on hyvä laki. Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton. Mutta jos ajatellaan isompiakin (vesi)muodostelmia, on maaperässä, jonne on rakennettu paljon asutusta ja teollisuutta, riskiä aiheuttavia tekijöitä, Britschgi arvioi.

– Pohjaveden puhtaana säilyminen vaatii kyllä koko ajan toimenpiteitä. Suojelusuunnitelmien laadinnalla on pyritty näitä edistämään. Katsotaan koko pohjavesialue ja toiminnot, mitkä edistävät puhtaana säilymistä.

Jos ajattelee omien kaivojen pohjaveden puhtautta, niin omalla tontilla tapahtuvaan toimintaan kannattaa kiinnittää huomiota.

– Jos on läpäisevä maakerros, kaikki mahdollinen valuu kyllä. Bensa, öljy, puutarhan torjunta-aineet voivat mennä omaan kaivoon. Jos kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät toimivat huonosti, niistäkin voi kulkeutua kaivoon haitta-aineita.

Myös kuivuustilanne voi Britschgin mukaan tuoda yllätyksiä puhtaustilanteeseen.

– Kun kaivon vedenpinta alenee, ja se yrittää saada vettä ympäristöstä pohjaveden virtaussuhteiden muututtua, voi kauempaakin päästä haitta-aineita kulkeutumaan kaivoon.

Kuivuusriskit voivat kasvaa Suomessa tulevaisuudessa. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen (8.11.) mukaan ilmastonmuutos sekä lisää että pahentaa kuivia kausia.

– Merkittävimmät kuivuusriskit kohdistuvat erityisesti vesihuoltoon ja maatalouteen, mutta myös metsätalous, vesivoima ja ekosysteemit kärsivät kuivuudesta, tiedotteessa todetaan.

Ministeriö on valmistellut muutaman muun ministeriön kanssa suuntaviivat kuivuusriskien hallintaan. Edessä on toimien jalkauttaminen.

Syke seuraa myös kuivuutta. Ritva Britschgi kannustaa ilmoittamaan mahdollisesta kuivuneesta kaivosta Suomen ympäristökeskukselle. Syke kerää tietoa kuivuneista kaivoista, jotka voi ilmoittaa keskuksen sivujen kautta. Syke pitää myös yllä vesitietopankkia.