Ministeriön energiapäällikön mukaan kaikkeen on varauduttu – Kertoo, miten vastuullinen kansalainen toimii sähkökriisissä
Riittääkö sähköä tulevana talvena?
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö Riku Huttunen kertoo vastanneensa tähän kysymykseen lukuisia kertoja viime aikoina. Paniikkiin ei hänen mukaansa ole syytä.
– Lähtökohta ensi talveksi on joka tapauksessa se, että sähköä riittää. Mutta on monta aspektia, jotka pitää ottaa huomioon, Huttunen sanoo.
Kokonaisuus on kiinni niin monesta yksittäisestä tekijästä, että Huttusen mukaan on mahdotonta sanoa, milloin sähkön hinta laskee.
– Se, joka väittää tietävänsä sen, ei kerro ihan täyttä totuutta. Kukaan ei varsinaisesti tiedä, hän sanoo.
Yksi iso kysymys on se, tuleeko talvesta niin kylmä, että ollaan lähellä sähkön huippukysyntää.
Jos Olkiluoto 3 -ydinvoimala saadaan toimimaan luotettavasti, se ja uusi tuulivoimakapasiteetti riittävät kattamaan Venäjältä loppuneen energiatuonnin.
Tällä hetkellä koekäyttövaiheessa oleva Olkiluoto 3 kattaa jo noin kymmenesosan Suomen sähkönkulutuksesta. Koekäyttövaiheen on määrä päättyä joulukuussa, ja täydellä teholla toimiessaan Olkiluoto 3 tuottaa jo noin 14 prosenttia Suomen tarvitsemasta sähköstä.
Tuulivoiman kannalta olennaista on tuulisuus. Paletissa ovat mukana myös tilanteet maan rajojen ulkopuolella, koska Suomi on osa laajempaa eurooppalaista sähkömarkkinaa.
– Siinä on suunnilleen se yhtälö, mistä tilanne riippuu, Huttunen sanoo.
– Mustimpien skenaarioiden maalailu ei auta, vaan me toimimme tilanteen mukaan.
Huttunen ei usko, että sähkön tuonti Suomeen voisi tyrehtyä Norjasta tai Ruotsista, vaikka energiakriisi koettelee koko Eurooppaa. Norjan suunnitelmat sähkön viennin rajoittamisesta muihin maihin ovat herättäneet huolta myös Suomessa.
– Norjassa käydään poliittista keskustelua tästä asiasta. Toiveeni ja uskonikin on, että järki voittaa ja sieltä saadaan yhä sähköä muualle Pohjolaan – puhumattakaan siitä, että Ruotsi katkaisisi yhteyksiä. Se on hyvin kaukainen mahdollisuus.
Mitä keinoja valtiolla on takataskussaan, jos sähkö uhkaa loppua? Pitääkö esimerkiksi teollista tuotantoa ajaa tarvittaessa alas tai rajoittaa liikuntapaikkojen aukioloa?
– Valtiovalta ei mielellään lähde tällaisiin pakkokeinoihin, mutta kaikki nämä toimet on näiden sähkön käyttäjien mahdollista tehdä, Huttunen vastaa.
Hän lisää, että teollisuus katsoo hyvin tarkkaan sähkön hintaa ja sillä perusteella kysyntäjoustoa syntyy merkittävästi. Sähkön käyttöä siirretään siis edullisimpaan ajankohtaan.
Huttunen sanoo, että valtio voi viimekätisenä keinona toteuttaa kahden tunnin paikallisia sähkökatkoksia ympäri maata. Hallitut sähkökatkokset ovat työkalupakissa muulloinkin kuin tulevana talvena.
– Niillä saadaan kysyntää alas tarvittaessa.
Huttunen vakuuttaa, että kaikenlaisiin tilanteisiin on Suomessa varauduttu.
– Sähkön tehoreservi on olemassa sitä varten, jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, hän sanoo.
SDP:n eduskuntaryhmän mukaan tehoreserviä ei tulisi luoda lainkaan vuosiksi 2022–2023, vaan se tulisi ottaa käyttöön. Huttunen sen sijaan huomauttaa, että tehoreservissä olevat voimalat kuten Fortumin Meri-Porin hiilivoimala eivät kykene jatkuvaan markkinoilla toimimiseen laadun tai henkilökunnan puolesta.
– Se ei olisi luotettavasti käytössä, ja toisaalta sitten lähtisi palokunta alta, kun ei olisi tehoreserviä.
Lokakuussa käynnistyvässä työ- ja elinkeinoministeriön kampanjassa suomalaisia pyydetään säästämään energiaa.
Onko kampanja välttämätön sähkön riittävyyden kannalta, kun kotitaloudet kuluttavat Suomen sähköstä neljäsosan?
Huttusen mukaan kampanja ei ole siinä mielessä ”täysin välttämätön”, vaan sillä pyritään ennen kaikkea turvaamaan ihmisten toimeentulo eli keventämään sähkölaskuja.
Suomalaiset ovat nyt ennennäkemättömän tilanteen edessä, kun uuden sähkölaskun hinta voi olla jopa kuusinkertainen entiseen verrrattuna. Ongelma on suuri, kun Suomessa on noin puoli miljoonaa sähköllä lämpeävää pientaloa.
– Tämä on hinta siitä, että käymme matalan intensiteetin energiasotaa Venäjän kanssa, kuten jotkut sitä kutsuvat. Mutta ei tämä enää ihan matalaakaan intensiteettiä ole.
Huttusen mukaan kaikkien kannattaa pyrkiä hahmottamaan, milloin paljon sähköä vieviä laitteita kannattaa käyttää ja mikä on suurinta energiankäyttöä.
– Ei tässä ole syytä hirveästi elämisen tapoja muuttaa, mutta tulee tiedostaa, että sähköllä on todellakin hintansa. Jos kysyntää pystytään kenen tahansa toimesta vähentämään, niin se loiventaa huippuhintoja, Huttunen summaa.
Energiakriisi koettelee suomalaisia eri tavoin, sillä osalla on voimassa edullinen, kiinteähintainen sähkösopimus ja toiset joutuvat maksamaan roimasti nousseita hintoja sähköstään jo nyt.
Suomalaisilta kysytäänkin solidaarisuutta muita kohtaan, Huttunen toteaa.
Hän sanoo pitävänsä itsekkäänä sellaista ajattelua, että sähköä voisi kuluttaa entiseen tapaan kiinteän sopimuksen turvin.
– Vastuullinen kansalainen ajattelee asiaa myös koko yhteiskunnan kannalta. Ja jokaisen määräaikainenkin sopimus joskus loppuu.