Ministeriö: Puolustusvoimien tärkein kumppani on Yhdysvallat
Puolustusministeriön mukaan puolustushallinnolle tärkein kahdenvälinen kumppani on Yhdysvallat.
Ministeriön mukaan asia on yksiselitteinen puolustushallinnon näkökulmasta.
– Yhdysvallat on Suomen puolustushallinnolle tärkein kahdenvälinen kumppani. Lähes kaikki keskeinen puolustusmateriaali on hankittu Yhdysvalloista, sanoo puolustusministeriön erityisasiantuntija Mika Varvikko.
Esimerkiksi Suomen Ilmavoimien hävittäjät ovat amerikkalaisia Horneteja.
Niiden aseistaminen ja kunnossapito edellyttävät luottamuksellista yhteistyötä maiden välillä.
– Kahdenvälinen koulutus- ja harjoitusyhteistyö on luontainen osa tätä yhteistyötä. Suomi on Yhdysvalloille luotettava kumppani, ja tämän luottamuksen säilyttäminen on elintärkeää, Varvikko sanoo.
Suomessa on kuluneella viikolla käyty keskustelua siitä, mikä maa on Puolustusvoimien tärkein kumppani.
Välillä on näyttänyt siltä, että maan johdossa on erilaisia näkemyksiä asiasta.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kirjoitti alkuviikolla blogissaan, että tärkein kahdenvälinen kumppani on Yhdysvallat.
Presidentti Sauli Niinistö, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eivät ole halunneet laittaa Puolustusvoimien kumppaneita selkeään järjestykseen.
Stubb on kuitenkin myöhemmin viikolla kiistänyt, että hallituksen sisällä olisi asiasta erimielisyyttä.
– Uskon, että kyseessä on tulkintakysymys, eikä mitään erimielisyyttä hallituksen sisällä ole, hän sanoi torstaina.
Presidentti Niinistö tapasi keskiviikkona puoluejohtajia liittyen virinneeseen keskusteluun sotaharjoituksista, joihin myös Yhdysvallat osallistuu.
Stubb ei ollut tapaamisessa paikalla, koska hän vietti perheensä kanssa hiihtolomapäivää.
Hän sanoo keskustelleensa harjoituksista kuitenkin keskiviikkona presidentin kanssa puhelimessa.
– Kävimme läpi puheenjohtajatapaamisen kokonaisuuksia, Stubb sanoi.
Keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta jatkuu lähiaikoina eduskunnassa, kun hallitus tuo eduskuntaan selonteon lakiesityksestä, joka liittyy EU:n avunantolausekkeeseen.
Ranska pyysi apua Pariisin terrori-iskujen jälkeen, ja Suomi on jo vastannut myönteisesti Ranskan pyyntöön.
