Ministeri Tuppurainen ymmärtää Fortumin tytäryhtiön halun etsiä selvyyttä Hollannin hiilenkieltolain seurauksista
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoo ymmärtävänsä energiayhtiö Fortumin tytäryhtiön Uniperin halua saada selvyyttä Hollannin hiilenkieltolain seurauksista.
Uniper kertoi tänään aloittavansa oikeustoimet Hollantia vastaan kivihiilen käyttöä koskevan lain vuoksi. Uniper kokee, että se olisi oikeutettu korvauksiin, koska viisi vuotta sitten käynnistetyn Maasvlakte 3 -laitoksen käyttöaika on jäämässä merkittävästi suunniteltua lyhyemmäksi.
STT pyysi Tuppuraiselta puhelinhaastattelua Uniperin päätöksestä aloittaa oikeustoimet, mutta Tuppurainen otti asiaan kantaa sähköpostitse.
Tuppurainen ymmärtää, että kysymys mahdollisista korvauksista on sen kokoluokan asia, että Uniperin johdolla ei ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin hakea asiaan selvyyttä.
– Yhtiöltä saamani tiedon mukaisesti oikeustoimilla ei pyritä Hollannin lain kumoamiseen, eikä yrityksen johto kiistä Hollannin valtion oikeutta säädellä asiassa, Tuppurainen kirjoittaa.
Saksalaisen Uniperin pääomistaja on nykyisin Fortum. Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö viime vuoden maaliskuussa. Fortum omistaa yhtiöstä noin kolme neljäsosaa.
Suomen valtio on puolestaan enemmistöomistaja Fortumissa reilun 50 prosentin osuudella. Valtionyhtiö Fortumin omistajaohjaus on keskitetty valtioneuvoston kansliaan.
Tuppuraisen mukaan valtio-omistaja odottaa, että Fortum toimisi muiden yhtiöiden ohella omista lähtökohdistaan edelläkävijänä hiilineutraaliin kiertotalouteen siirryttäessä.
– Fortumin oma strategia on rakennettu sille olettamalle, että yhtiö menestyy hiilineutraalissa yhteiskunnassa. Edellytän tämän strategian vahvaa toimeenpanoa.
Tuppurainen korostaa, että Fortum ja Uniper ovat pörssiyhtiöitä ja yhtiön operatiivisten päätösten kommentointi kuuluu yhtiön johdolle.
– Toivon, että asiassa löydetään ratkaisu, Tuppurainen toteaa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) pitää Uniperin ryhtymistä oikeustoimiin hyvin valitettavana.
– Kenellekään ei pitäisi olla yllätys kaikkien ilmastosopimusten jälkeen, että fossiilisista (energianlähteistä) pitää luopua, Mikkonen sanoo STT:lle.
Mikkonen ei kommentoi asiaa valtion omistajaohjauksen kannalta. Hän ihmettelee sitä, mitkä voisivat olla mahdollisten korvausten perusteet, kun päästökauppaoikeuksien hinnan noustessa korkealle sähköntuotanto hiilestä voi olla kannattamatonta.
Mikkonen huomauttaa, että EU-komissiokin on esittänyt fossiilisten energianlähteiden poistamista investointisuojasopimuksesta.
– Suomikin on uudistamista kannattanut. Se olisi tärkeää, koska on selvää, ettei se ole oikein tätä päivää, jos sopimuksessa ovat nämä fossiiliset mukana.
Uniper aikoo selvittää oikeuttaan mahdollisiin korvauksiin kahta reittiä eli kansallisessa tuomioistuimessa Hollannissa sekä kansainvälisen energiaperuskirjan mukaisessa välimiesmenettelyssä.
Peruskirja (ECT) on energia-alan investointisopimus, joka on tarkoitettu suojaamaan energiainvestointeja teknologiasta riippumatta sekä takaamaan vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Se luo raameja esimerkiksi sille, miten pakkolunastuksia ja niihin vertautuvia toimia kompensoidaan.
Julkisuudessa on aiemmin kerrottu, että saksalainen energiayhtiö RWE vaatii Hollannilta korvausta ECT-sopimuksen perusteella ja että yhtiö pitää kivihiilen käytön kieltävää lakia eräänlaisena pakkolunastuksen muotona. Uniper on päätynyt arvioissaan samoille linjoille.
RWE:llä on Hollannissa kaksi hiilivoimalaa ja Uniperilla yksi. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan RWE:n korvausvaateen summa olisi 1,4 miljardia euroa.
Uniperin osalta mahdollisesta eurosummasta ei ole tarkkaa tietoa, eikä yhtiö sellaista tässä vaiheessa esitä. Uniper hakee nyt selvyyttä siihen, edellyttävätkö Hollannin kansallinen lainsäädäntö tai Hollannin tekemät kansainväliset sitoumukset korvauksen maksamista.
Mistään pienistä summista ei Uniperin osaltakaan mahdollisissa korvauksissa varmastikaan puhuttaisi, sillä kokonaisinvestoinnin suuruus on 1,6 miljardia euroa. Investointipäätöksen teki vuonna 2006 Uniperin edeltäjä, saksalainen E.ON. Kivihiilivoimala valmistui vuonna 2015, ja se otettiin kaupalliseen käyttöön seuraavana vuonna.
Laki hiilen energiakäytön lopettamisesta vuoden 2030 alkuun mennessä hyväksyttiin Hollannissa toissa vuonna.
Fortumin mukaan se ei ole osallistunut mitenkään pääomistajana Uniperin päätöksentekoon tai linjauksiin, jotka liittyvät Maasvlakten hiilivoimalaa koskeviin oikeustoimiin Hollantia vastaan.
– Tämä on Uniperin toimivan johdon asia ja liittyy keskeisesti johdon huolellisuusvelvoitteeseen. Lainsäädäntö lähtee siitä, että yrityksen johdon täytyy aina toimia huolellisesti yrityksen etua edistäen, sanoo johtaja Esa Hyvärinen Fortumista.
Uniperin johto kokee, ettei se toimisi huolellisesti, jos se ei edes selvittäisi, onko yhtiö oikeutettu korvauksiin, Hyvärinen sanoo.
– Fortumin kanta on se, että asia on syytä selvittää ja on käynyt ilmeiseksi, että asia ei selviä muulla tavalla kuin oikeustoimilla, Hyvärinen kertoo.
Hänen mukaansa valtio-omistajan puolelta ei ole pyritty vaikuttamaan suoraan eikä välillisesti Uniperin johtoon Hollannin voimalaitosta koskevassa päätöksenteossa.