Ministeri-isä ja sairaanhoitaja-tytär harvinaisessa yhteishaastattelussa Seurassa – Lintilöitä painoivat koronakriisin eri puolet
Koronakriisin aikana elinkeinoministeri Mika Lintilällä (kesk.) on ollut työpöydällään monta suomalaisten yritysten kohtaamaa vaikeutta. Toisenlaista puolta korona-arjen raskaudesta hän pääsi kuulemaan suoraan tyttäreltään Netta Lintilältä.
Seura-lehden yhteishaastattelussa isä ja tytär kertovat muun muassa siitä, miten he pitivät yhteyttä korona-aikana. Netta Lintilä työskentelee sairaanhoitajana Helsingissä Malmin sairaalan akuuttiosastolla, ja hän toikin ministeri-isän tietoon arvokasta tietoa koronakriisissä painivan hoitoalan kokemuksista. Myös isä piti tytärtä kartalla yhteiskunnan tapahtumista koronakriisin ajan.
Henkilökohtainenkin korona-apu oli tarpeen. Kun Netta-tytär joutui koronakaranteeniin altistuttuaan virukselle työssään, Mika-isä toi tälle ruokakassit oven eteen, Seura kertoo.
Mika Lintilän piti jakaa elinkeinoministerin roolissaan rahaa koronasta kärsineille yrityksille. Netta Lintilä olisi toivonut enemmän myös hoitajille.
Aina kun hallitus viesti uusista linjauksista, myös tytär kommentoi isälleen kärppänä, Seura kirjoittaa.
– Totta kai ymmärsin, että yrityksille pitää antaa rahaa. Samalla oli paha mieli siitä, että hoitajat eivät saa mitään. Laitat oman terveytesi peliin ja teet töitä pienellä palkalla. Olo oli hirveän ristiriitainen, Netta Lintilä tunnustaa.
Molemmista tuntui pahalta.
– Välillä ei tiennyt mitä ajatella, jos HUS:n johto halusi rahaa koronalaboratorioon, ja samaan aikaan Netalla oli huoli siitä, mistä saa työkaverin seuraavaksi aamuksi. Että mikä tässä on tärkein asia, ministeri-isä kertoo lehdelle.
– Edelleen käymme keskustelua siitä, kun hoitajilta lähtee työkavereita hoitamaan Prismaan hedelmä- ja vihanneshyllyjä. Minulle hän on koronan sankarin ruumiillistuma.
Netta Lintilä sanoo suoraan, ettei hoitajien saama kiitos koronatyöstä tunnu enää miltään. Sen sijaan koronakorvaus olisi kelvannut.
Kumpikin on Seuran mukaan sitä mieltä, että Suomi onnistui koronan selätyksessä hyvin. Korona-ajan alun hoitamisesta tulee kiitettävä arvosana, mutta ulospääsyä isä ja tytär pitävät osittain takkuisena.
– Kansalaiset onnistuivat hyvin koronan alussa. Se auttoi valtavan paljon, Mika Lintilä kiittää.
Uudenmaan sulku oli jälkikäteen arvioituna hänestä oikea päätös.
– Alkuun hallituksella oli hyvä ja yhtenäinen linja, Netta Lintilä pohtii.
Rajoitusten logiikka kuitenkin ihmetyttää häntä. Näytti siltä, että baarissa olisi saanut tanssia humalassa pöydällä, mutta teatteriin tai konserttiin ei sopinut mennä kahden metrin turvavälillä.
Tätä ei ymmärrä ministeri-isäkään. Hänkin turhautui välillä, kun hallituksessa asiat eivät edenneet. Jos koronanyrkki olisi perustettu, tiedotuskin olisi voinut olla keskitetympää, hän arvelee.
– Pitää kuitenkin muistaa, että olimme tilanteessa, jossa ei ole oltu koskaan aiemmin. Olimme alueella, jossa ei käytännössä ollut lainsäädäntöä.
Sairaanhoitaja on saanut jo kolmannen rokotuksensa, ja uskoo, ettei pääse omassa työssään koronasta täysin eroon.
– Vaikka yhteiskunta aukeaa, ei virus häviä mihinkään.
Netta Lintilä muistaa pelon tunteen ennen koronan saapumista Suomeen. Televisiouutisissa näytettiin kuvaa, kun hoitajat itkivät lattialla ulkomailla.
– Kun hoidin ensimmäisiä koronapotilaita, oli olo, että oli pakko desinfioida itsensä päästä varpaisiin, hän kertoo lehdelle.
Kun henkilökunta oppi elämään viruksen kanssa, pelkokin kaikkosi.
Vaikka yhteiskunta aukeaa, ei hoitoalalla kuulla pelkkiä hurrauksia.
– Korona oli meille viimeinen niitti. Eihän meillä mennyt hyvin ennen koronaakaan. Ihmiset eivät enää jaksa. Palkka ja työolot pitää saada kuntoon!
Netta Lintilä on vasta 28-vuotias, mutta hänkin on miettinyt, pitääkö työtä vaihtaa.
– Kaikki sanovat, että ei ole rahaa, mutta ei ole kohta hoitajiakaan, hän toteaa Seuralle.
– Kaikki kunnia ulkomailta tuleville hoitajille, mutta palkalla ja kunnon työoloilla saamme myös suomalaiset hoitajat töihin.
Mika Lintilän on tässä kohtaa yhteishaastattelua pakko puhua vastuullisen ministerin äänellä.
– Budjettitilanne on mitä on. Tärkeintä olisi saada pitkäkestoinen linjaus siitä, millä aikavälillä tasoa nostetaan. On turha pitää yllä mielikuvaa, että pystyttäisiin tekemään jokin merkittävä korotus.
Pandemian alussa Mika Lintilä lupasi tyttärelleen, että hän vie tämän syömään hyvin, kun pahimmasta on päästy, Seura kirjoittaa.
Se oli isä-Lintilältä henkilökohtainen kiitoksen osoitus. Paikkana oli helsinkiläinen huippuravintola alkukesästä.
– Se tuntui mukavalta. Vaikka käymme usein syömässä yhdessä, tämä kerta tuntui erilaiselta, koska sillä oli tarkoitus, tytär sanoo.
– Myös iskä ansaitsi sen.
