Millainen yhteys ulkonäöllä on työelämässä menestymiseen? – Uutuusteoksen mukaan ulkonäöstä hyötyminen on sosiaalisesti tarkoin säädeltyä
Minkälainen yhteys ulkonäöllä ja elämässä menestymiselle on suomalaisessa yhteiskunnassa? Tähän kysymykseen pureutuu Turun yliopiston taloussosiologien tuore teos Ulkonäköyhteiskunta 2000-luvun Suomessa.
Yksi kirjan kirjoittajista, taloussosiologian dosentti Outi Sarpila kertoo kirjan syntyneen tarpeesta laajentaa ulkonäön merkityksestä yhteiskunnassa käytävää keskustelua.
– Keskustelu mediassa on ollut usein yksipuolista ”kauniit ihmiset menestyvät paremmin elämässä” -lauseen toistelua. Kirja alleviivaa ulkonäölle annetun merkityksen sosiaalista luonnetta, Sarpila kuvaa.
Tutkijat toteavatkin, että ulkonäköpääoma ei ole yksilön ominaisuus, vaan jotain, joka syntyy ja jonka arvo määrittyy ihmisten välisissä valtasuhteissa.
– Monenlaisesta ulkonäöstä voi olla hyötyä ja haittaa ihmisten välisessä taloudellisessa ja sosiaalisessa vaihdossa. Ulkonäköpääoma kostuu resursseista eli voimavaroista, joiksi katsotaan kasvonpiirteet, ruumiin koko ja muoto, hiukset, parta ja erilaiset pukeutumis-, laittautumis- ja ehostustyylit, Sarpila sanoo.
Naisilta odotetaan ulkonäköpääoman kehittämistä eli oman ulkonäön muokkaamista ja muovaamista, mutta ulkonäöstä hyötymistä paheksutaan. Miesten ulkonäöstä huolehtimisista taas paheksutaan enemmän, mutta hyödyntämistä sallitaan enemmän kuin naisilta.
Sarpilan sanoo tutkimuksen osoittavan, että ulkoinen olemus on tärkeä osa suomalaisten identiteettiä, mutta samalla ulkonäön merkitystä ja siihen kuluttamista mielellään vähätellään kuin korostetaan. Ulkoinen asianmukaisuus on valtaosalle tärkeää.
– Merkittävällä osalla suomalaisista on ulkonäön vaikutuksesta kokemuksia omasta elämästään, mutta vaikutus vaihtelee runsaasti elämän osa-alueesta riippuen. Samanaikaisesti tutkimuksemme osoittaa, että ulkonäöstä hyötyminen on tarkoin sosiaalisesti säädeltyä.
Sarpilan mukaan kirja herättelee lukijaa pohtimaan, elämmekö ulkonäköyhteiskunnassa ja mitä voimme tehdä yhteiskunnan ulkonäkökeskeistymisen pysäyttäymiseksi.
Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila ja Erica Åberg: Ulkonäköyhteiskunta – ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa, Into 2019.
