Miksi vesihuollon yksityistämistä ei estetä kokonaan? Näin vastaa ministeri Essayah
Hallitus lähti rajoittamaan vesihuollon yksityistämistä, mutta opposition mielestä se tehdään väärin, kun yksityiset sijoittajat voisivat lakiluonnoksen mukaan kuitenkin omistaa kunnan vesilaitoksesta jopa 49,9 prosenttia.
Miksi vesihuollon yksityistämistä ei sitten estetä kokonaan? Sen voisi tehdä vaikeutetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä eli poikkeuslakina, ja eduskunnasta voisi hyvinkin löytyä asialle enemmistö.
Vastuuministerinä asiassa toimiva maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoo, että lakiesityksen lausuntoja käydään parhaillaan läpi ja kuullaan perustuslakiasiantuntijoita.
– Prosessi on menossa ja asiassa tullaan sen jälkeen ulos, hän sanoi toimittajatilaisuudessa.
Essayah kuitenkin muistutti, että perustuslaki takaa kunnille vahvan itsehallinnon. Vesihuollon myynnin kieltäminen kokonaan voisi johtaa tarkasteluun siitä, kenelle tulee korvausvelvollisuus.
– Näitä asioita selvitetään parhaillaan.
Vesihuoltoa koskeva lakialoite perustuu kansalaisaloitteeseen, jonka eduskunta hyväksyi yksimielisesti vuonna 2021. Essayah muistuttaa eduskunnankin korostaneen perustuslaista tulevaa kuntien itsehallintoa.
– Täytyy huomioida, että Suomessa on tällä hetkellä parikymmentä vesihuoltolaitosta, joissa yksityinen omistus on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi tuotantolaitoksen yhteydessä olevassa vesilaitoksessa kunnan osuus saattaa olla 10–15 prosenttia.
Essayah muistuttaa, että haja-asutusaluiden vesiosuuskunnat ovat sataprosenttisesti yksityisomisteisia.
– Tämäkin on otettava huomioon tässä kokonaisuudessa.
Essayahin mielestä tärkeintä on huomata, että tähän asti vesihuollon myynnille ei ole ollut minkäänlaisia rajoitteita lainsäädännössä.
– Eli tämä keskustelu on siinä mielessä ollut vähän absurdia, kun on esitetty väitteitä, että hallitus on myymässä vedet Kiinaan tai jotain vastaavaa. Tämä on ollut aivan pöyristyttävää kun ottaa huomioon, että tällä hetkellä kunta olisi voinut myydä ihan kaiken ja kenelle tahansa, Essayah sanoi.
Viime vuosina on kohistu Jyväskylän ja Ähtärin aikeista myydä ainakin osa niiden vesihuollosta.
– Kuntapäättäjät lähtivät tällä asialla seikkailemaan, ja siitähän se kansalaislaite sai alkunsa, Essayah sanoi.
– Sen verran pitää olla poliittinen ja sanoa, että Jyväskylässä kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset olivat ainoat ryhmät, jotka eivät olisi olleet myymässä vesilaitosta ulkopuolisille, kristillisdemokraatteja johtava ministeri huomautti.
Essayahin mukaan vesihuollossa keskeinen kysymys on valtavan suuri korjausvelka.
– Kunnissa pitää varautua siihen, että vesi-infra tulee tulevina vuosina tarvitsemaan satojen miljoonien eurojen investointeja.