Valko-Venäjän raja-alueilla Euroopan unionin alueelle pyrki marraskuussa erityisesti Irakin kurdeja – mikä sai heidät lähtemään kohti Eurooppaa?
Marraskuussa kymmenettuhannet siirtolaiset värjöttelivät kylmissä olosuhteissa Valko-Venäjän ja Euroopan unionin raja-alueilla. Moni alueille tulleista oli Irakin Kurdistanista.
Marraskuussa uutisotsikoihin nousi myös Englannin kanaalin veneturma, jossa kuoli useita kurdeja, jotka olivat pyrkimässä Ranskasta Britanniaan.
Irakin Kurdistania on pidetty suhteellisen turvallisena alueena, kun sitä on verrattu sen lähiympäristöön.
Vuosikymmenen Irakin Kurdistanissa toimittajana työskennellyt Renwar Najm sanoo, että ihmiset pyrkivät Eurooppaan ja erityisesti Euroopan unionin alueelle eri syistä eikä ole yhtä yksittäistä tekijää, joka saisi ihmiset jättämään kotinsa.
– Irakin kurdit pakenevat lähinnä epäoikeudenmukaisuutta, korruptiota, poliittista painetta ja autoritaarista vallankäyttöä Kurdistanin alueella. Huonoja työllistymismahdollisuuksia, uskomatonta epätasa-arvoa eri luokkien välillä, oikeusturvan puuttumista, sananvapauden tilan kaventumista, Kurdistanista kotoisin oleva ja siellä kasvanut Najm listaa STT:lle Saksasta, jonne hän muutti tilapäisesti helmikuussa maisteriopintojensa vuoksi.
Puhuessaan autoritaarisesta vallankäytöstä Najm viittaa autonomisen Kurdistanin toissa vuonna valtaan nousseeseen pääministeriin Masrur Barzaniin.
Barzanin vallan aikana esimerkiksi toimittajien työskentelymahdollisuudet ovat kaventuneet ja journalisteja on pidätetty. Najm kuvailee, että aiemmin Kurdistanissa journalistit saivat työskennellä vapaammin kuin monessa muussa paikassa Lähi-idässä.
Najm korostaa, että kurdien yrittäminen Eurooppaan ei ole uusi asia. Se on vain tänä syksynä tullut näkyvämmäksi Euroopassa, sillä monet kurdit käyttivät samaa Valko-Venäjän reittiä.
– Kurdit ovat pyrkineet Eurooppaan eri reittejä: Kreikan kautta, Italian kautta, lentokoneilla, väärennetyillä passeilla ja viisumeilla, Najm sanoo ja kuvaa, että tavat päästä Eurooppaan ovat vähentyneet.
EU on syyttänyt Valko-Venäjää siirtolaisten tuomisesta rajalle kostona Aljaksandr Lukashenkan hallinnolle osoitetuista pakotteista. Valko-Venäjä on kiistänyt syytökset.
Britanniassa olevia kurdeja tukevan, uuden Kurdish Umbrella -järjestön perustaja Handa Majed näkee, että yksi syy kurdien liikehdinnälle ja erityisesti Britanniaan pyrkimiselle on Britannian EU-ero eli brexit.
Britannia ei ole enää osa Euroopan unionia, ja siten se ei myöskään ole osa unionin Dublin-asetusta, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat pyytää toista valtiota ottamaan takaisin turvapaikanhakijan. Kurdish Umbrella tukee paitsi siirtolaisia myös kurditurvapaikanhakijoita.
Majed avaa, että Britannialla ei ole enää pääsyä Eurodac-järjestelmään, johon kerätään tietoa laittomasti rajan ylittäneistä sekä turvapaikkaa hakeneista ihmisistä.
Tänä vuonna yhä useampi ihminen on yrittänyt ylittää vaarallista kanaalia päästäkseen Britanniaan. Majed sanoo, että Englannin kanaalin viimekuinen onnettomuus ei tule pysäyttämään kurdien matkustamista.
– Ihmisillä ei ole mahdollisuuksia tehdä muutoksia, jotka edistäisivät demokratiaa. Jos jääminen olisi mahdollista, he jäisivät, lapsena Kurdistanista Ruotsiin muuttanut Majed sanoo.
– Vaikka he eivät tule sota-alueilta, se ei tarkoita, etteivätkö he olisi vilpittömiä turvapaikanhakijoita.
Tiedossa ei ole, millä perusteella veneturmassa kuolleet olivat pyrkimässä maahan.
Oikeus turvapaikkaan on ihmisoikeus. Näin on kirjattu muun muassa YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan.
