Metsäkysymys jakoi mielipiteitä, kun EU-parlamentti käsitteli strategiaa luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta
Euroopan parlamentti päätti tiistaina kannastaan EU:n biodiversiteettistrategiaan, joka viitoittaa unionin toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja luontokadon estämiseksi. Lopulliset äänestystulokset julkistetaan keskiviikkoaamuna.
Komission laatiman strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että EU:n maa- ja meripinta-alasta pyritään suojelemaan 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Laajan strategian tehtävän antaa suuntaa tulevalle, mutta sen yksityiskohdista on ollut parlamentissa erimielisyyksiä. Muun muassa suomalaisilla mepeillä on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, miten strategiassa mainittuun vanhojen metsien suojeluun tulisi suhtautua.
Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) osallistui parlamentin kannan neuvotteluihin vihreiden ryhmän edustajana ympäristövaliokunnassa. Hän on ollut tyytyväinen suojeluvaatimuksiin.
Niinistö on muun muassa korostanut julkisuudessa, että vanhojen metsien suojelun tulisi edetä myös Suomessa ja hakkuumenetelmiä pitäisi muuttaa kevyemmiksi.
– Valitettavasti EU:n metsät eivät ole hyvässä kunnossa. Metsäteollisuus sanoo meille, ettei ole syytä huoleen, koska kestävä metsänhoito korjaa ongelman. Tämä ei valitettavasti ole totta, koska metsiämme ei tällä hetkellä hoideta kestävästi, Niinistö sanoi parlamentin keskustelussa maanantaina.
Metsiä koskevat maininnat ovat olleet yksi niistä asioista, joiden osalta parlamentti on äänestänyt muutosesityksistä.
Valmisteluvaiheessa maatalousvaliokunta huomautti, ettei vanhalle metsälle ole EU-tason määritelmää ja sellainen tulisi ensin valmistella jäsenmaiden kesken.
Maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajan Elsi Kataisen (kesk.) mukaan valiokunnassa tuettiin vahvasti kestävää metsänhoitoa ja biotaloutta.
– Metsät ja niiden kunto vaihtelevat jäsenmaissa todella paljon. Meillä Suomessa on jo nyt yli puolet EU:n suojelluista metsistä ja suurimmat metsävarat. En voi hyväksyä sitä, että asetetaan tiukkoja suojelutavoitteita esimerkiksi vanhoille metsille sopimatta siitä, mitä vanhoilla metsillä tarkoitetaan, Katainen sanoi parlamentin keskustelussa.
Luonnon monimuotoisuudella eli elonkirjolla tarkoitetaan ekosysteemien, lajien ja geenien kirjoa.
Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus arvioivat viime elokuussa, että Suomessa luonnon monimuotoisuus on jatkanut heikkenemistään viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä näkyy esimerkiksi uhanalaisten lajien määrässä.
Tutkijaryhmän mukaan useimpien kansallisten toimien vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on ollut vaatimaton. Tarve luonnonvarojen kuten metsän hyödyntämiseen aiheuttaa tutkijoiden mukaan painetta luonnon monimuotoisuudelle.
Komissio esitteli strategian luonnon monimuotoisuudesta viime vuonna, ja EU:n jäsenmaat ovat jo ehtineet ottaa siihen kantaa. Strategia liittyy EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan.
Lähemmäs käytäntöä päästään jo tänä kesänä, kun komissio julkistaa suuren lakipaketin, joka sisältää muutoksia muun muassa EU:n ympäristö- ja energialainsäädäntöön.
Heinäkuussa esiteltävät lakiesitykset vaikuttavat suoraan siihen, millaisia toimia eri puolilla Eurooppaa on tehtävä, jotta EU-maat saavuttavat ilmastotavoitteensa päästöjen vähentämisestä.
Suomelle keskeiset metsäkysymykset ovat siis tiiviisti esillä tulevina viikkoina ja kuukausina. Komissiolta odotetaan muun muassa päivitystä maankäyttöä ja metsäsektoria koskevaan lulucf-asetukseen. Heinäkuun lopulla on myös komission metsästrategia.
Loppuvuodesta odotetaan ehdotusta laillisesti sitovista luonnon ennallistamistavoitteista.
Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on pitänyt esillä sitovien tavoitteiden tärkeyttä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.