Metsähallitus rajoittaa maksuttomia metsästyslupia ja uudistaa kriteerit niiden myöntämiselle – "Täytyy olla nykyistä selvempää, kuka tarvitsee lupaa tehtävässään"
Metsähallitus kertoo rajoittavansa maksuttomia metsästyslupia.
Uusia sidosryhmälupia ei Metsähallituksen mukaan myönnetä ennen kuin kriteerit lupien myöntämiselle on uudistettu.
Maksuttomien sidosryhmälupien tarkoitus on perehdyttää sidosryhmiä valtion metsästys- ja kalastusalueisiin. Sidosryhmäluvalla saa metsästää riistaa yhtä paljon kuin 130 euroa maksavalla kausiluvalla.
Osa luvista on aiemmin myönnetty valtakunnallisina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtakunnallisen metsästysluvan on Metsähallituksen mukaan saanut 203 ihmistä.
Vuosittain luvansaajia on ollut muutama kymmenen ihmistä, ja tyypillisesti he ovat olleet päätöksentekijöitä, kuten poliitikkoja ja virkahenkilöitä.
Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi kokoaa Metsähallituksen tiedotteen mukaan työryhmän, jossa mietitään sidosryhmälupien kriteerit ja vastuulliset käytännöt uudelleen. Hänen mukaansa luvat tulee jatkossa kohdentaa tarkemmin tietylle ajalle ja alueelle.
– Lisäksi täytyy olla nykyistä selvempää, kuka tarvitsee lupaa tehtävässään. Kytkeytyykö työ esimerkiksi riista- ja kalaelinympäristöihin vai kannanhallintakysymyksiin, Bisi sanoo Metsähallituksen tiedotteessa.
Oikeuskanslerinvirasto (OKV) selvittää parhaillaan sidosryhmälupakäytäntöä siitä tehdyn kantelun vuoksi.
Luvista kannellut yksityishenkilö pyysi oikeuskansleria selvittämään, onko Metsähallitus syyllistynyt lahjuksen antamiseen myöntäessään maksuttomia lupia ja ovatko saajat syyllistyneet lahjuksen vastaanottamiseen.
Iltalehti uutisoi asiasta huhtikuussa ja kertoi Metsähallituksen myöntäneen ilmaisia metsästyslupia muun muassa silloiselle maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.) ja ministeriön korkeille virkahenkilöille.