Metallin ja Teknologiateollisuuden riita uhkaa koko kilpailukykysopimusta

Neuvotteluratkaisun piirissä oli tiistai-iltana vasta viidennes EK:n jäsenyritysten työntekijöistä.
Kilpailukykysopimus

Keskeisiä sopimusaloja oli tiistaina vaarassa jäädä ulos kilpailukykysopimuksesta.

Pahimman uhan aiheuttivat Metalliliitto ja Teknologiateollisuus, joiden neuvottelut kariutuivat iltapäivällä.

Hyvin kriittisesti sopimukseen alun perinkin suhtautunut Palvelualojen ammattiliitto PAM kertoi jatkavansa neuvotteluita yön yli. Lisäaikaa tarvittiin myös lukuisissa muissa pöydissä.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ylläpitämän listauksen mukaan neuvotteluratkaisun piirissä oli tiistai-iltana vasta noin viidennes sen jäsenyritysten työntekijöistä.

Työmarkkinoilla ratkaisut löydetään usein kriisiytymisen jälkeen, ja onkin mahdollista, että katkenneisiinkin neuvotteluihin vielä palataan.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly yritti vielä illalla taivutella järjestönsä liittoja. Lyly vetosi neuvottelijoihin myös yhdessä EK:n Jyri Häkämiehen kanssa.

He toivoivat, että pöydässä jatkettaisiin välittömästi määräajan umpeutumisesta huolimatta.

Metalliliitto näki ilmeisestikin, että kysymys on väliaikaisesta ongelmasta.

Eeva-Liisa Inkeroinen

Teknologiateollisuus ja Metalliliitto antoivat tiistaina julkisuuteen keskenään hyvin erilaisen kuvan siitä, mistä ne kiistelivät.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen mukaan suurin kiistakysymys oli se, että Metalliliitto olisi halunnut pidentää työaikaa vain määräajaksi.

– Metalliliitto näki ilmeisestikin, että kysymys on väliaikaisesta ongelmasta, eikä ollut valmis rakentamaan pysyvää ratkaisua, jolla työaikaa olisi pidennetty 24 tunnilla.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemassa kilpailukykysopimuksessa todetaan, että vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ilman, että palkka kasvaa.

Ammatti- ja työntekijäliitoille jätettiin vapaat kädet sopia työehtosopimuksissaan työajan lisäämisen tavasta.

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo STT:lle, että liitto olisi halunnut arvioida vuoden kuluttua, miten työajan pidentäminen on vaikuttanut työllisyyteen.

Silloin olisi Aallon mukaan arvioitu, onko valittu tapa ollut toimiva.

– Työajan pidennys on pysyvä, mutta työehtosopimuksessa voidaan joka kerta uudelleen määritellä tavat, joilla se toteutetaan, Aalto linjasi.

Erimielisyyttä oli Aallon mukaan myös siitä, miten sopiminen paikallisesti olisi käytännössä toteutettu ja olisiko työnantajalla ollut kiistatilanteessa oikeus päättää toteuttamistavasta yksin.

Teknologiateollisuuden neuvotteluiden kerrotaan kariutuneen samasta syystä myös ylempiä toimihenkilöitä edustavan YTN:n kanssa.

Karilla ovat niin ikään sen neuvottelut Ammattiliitto Pron kanssa.

Hallituksen ministerit tyytyivät tarkkailemaan työmarkkinakentän kuoppaista menoa sivusta.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen on määrä arvioida tilannetta keskiviikkona kello 15.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi, että hallitus ei ollut asettanut tiistain kello 16:n takarajaa, vaan järjestöt itse.

– Me tulemme tarkastelemaan tätä kokonaisuutta, sen vaikutuksia bruttokansantuotteeseen, julkiseen talouteen ja verotukseen viimeistään torstaina, Stubb sanoi.

Hän ei halunnut arvioida, voisiko kilpailukykysopimusta syntyä ilman Metalliliittoa ja Teknologiateollisuutta.

Kariutunut sopimus olisi koskenut 70 000:ta Teknologiateollisuuden jäsenyritysten työntekijää.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tai työministeri Jari Lindström (ps.) eivät halunneet vielä tiistaina arvioida keskeneräistä tilannetta.