Merkelillä ei vaihtoehtoja – Putin ja Trump pakottavat hakemaan jatkokautta
Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi marraskuussa asettuvansa kristillisdemokraattisen CDU-puolueen kärkiehdokkaaksi ensi syksyn liittopäivävaaleissa. Merkel ilmoitti päätöksestään vain muutamaa viikkoa Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen.
Lähetystöneuvos Petri Hakkarainen uskoo, että Donald Trumpin vaalivoitto vaikutti Merkelin jatkoaikeisiin.
– Jo ennestään uhanalaisia liberaaleja arvoja kyseenalaistetaan jatkossa paitsi idästä mahdollisesti myös lännestä, Hakkarainen toteaa tänään ilmestyneessä Trump, Putin, Merkel ja Suomi -kirjassa.
Yhdessä Jaakko Iloniemen ja René Nybergin kanssa kirjoittamassaan teoksessa Hakkarainen analysoi Saksan vaaliasetelmia ja tulevaisuuden suuntaa.
Lähtökohdat saksalais-amerikkalaisen kumppanuuden jatkolle ovat hänen mukaansa poikkeuksellisen hankalat. Kitkaa ovat aiheuttaneet arvokysymykset, EU- ja Nato-näkemykset sekä ennusmerkit taloudellisesta protektionismista.
Onnittelupuheenvuoro, jonka Merkel piti Trumpin valinnan jälkeen, oli Hakkaraisen mukaan historiallinen. Liittokanslerin sanavalinnat heijastelivat sekä uutta saksalaista itseluottamusta että vakavaa huolta Yhdysvaltain suunnasta.
– Samanlaisella ehdollisella oppimestariotteella yksikään Saksan liittokansleri ei ole Yhdysvaltain presidenttiä aiemmin puhutellut.
Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka lienee Hakkaraisen mukaan toinen painava syy siihen, miksi Merkelin on haettava neljännelle kaudelle. Vladimir Putinin jatkaessa Merkelinkin on jatkettava.
Sekä Syyrian ja Ukrainan sodat että Venäjän lähialueiden jäätyneet konfliktit ovat kaukana ratkaisusta. Niiden lisäksi Venäjän toisenlaisten metodien kohteina ovat myös koko Euroopan yhtenäisyys ja Saksa itse.
– Tilan antaminen kokemattomalle seuraajalle juuri nyt antaisi Putinille vaarallisen etulyöntiaseman. Venäjän yrityksiä sotkeutua Saksan sisäpolitiikkaan kyberhyökkäyksillä ja muulla informaatiovaikuttamisella on jo havaittu, liittopäivävaalien lähestyessä niitä on odotettavissa lisää, Hakkarainen taustoittaa.
Merkelin jatkohaluihin on epäilemättä vaikuttanut myös EU:n ahdinko. Ongelmien luettelo on pitkä: euron kriisi, kansainvälinen pankki- ja finanssikriisi, yksittäisten jäsenmaiden velkaongelmat, pakolaiskriisi, brexit, Syyria, Ukraina, populismi, terrorismi ja niin edelleen.
Tilan antaminen kokemattomalle seuraajalle juuri nyt antaisi Putinille vaarallisen etulyöntiaseman.
Petri Hakkarainen
Saksan puoluekenttää ovat pitkään hallinneet Merkelin puolue CDU ja sosiaalidemokraatit. Molempien suosio on laskussa, ja Hakkaraisen mukaan Saksa saattaakin olla ensi syksynä ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa liittopäiväryhmiä on kuusi.
Vanhojen kansanpuolueiden kannatus jää kyselytutkimusten mukaan yhteensä alle 60 prosenttiin. Niiltä ylijäävää äänimäärää ovat jakamassa vihreät, liberaalipuolue FDP, vasemmistolainen Die Linke ja uusimpana tulokkaana oikeistopopulistinen AfD.
Hakkarainen ennustaa, että aiemmin osavaltiovaaleissa menestystä niittänyt AfD saattaa nousta jopa maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
– Yhteistyöhön AfD:n kanssa yksikään muista puolueista ei suostu, sillä sen oikeistopopulismi on vielä huomattavasti suurempi tabu kuin toisen laidan Die Linke.
Hallituspohjasta riippumatta Hakkarainen pitää Merkelin jatkamista liittokanslerina todennäköisenä. CDU pysynee edelleen suurimpana puolueena, vaikka sen kannatus onkin laskussa.
– Oman puolueen sisällä Merkelillä ei ole varteenotettavia haastajia, siitä hän on taitavalla sisäisellä valtapolitiikallaan vuosien saatossa pitänyt huolta. Yksi potentiaalinen uhkaaja toisensa jälkeen on saanut väistyä, kuka skandaaleissa ryvettyneenä, kuka yksityiselle sektorille siirtyneenä.
Petri Hakkarainen on lähetystöneuvos ja ulkoministeriön lähettämä diplomaattinen neuvonantaja Geneven turvallisuuspoliittisessa keskuksessa. Hän on aiemmin työskennellyt Suomen Berliinin suurlähetystössä ja väitellyt Oxfordissa Länsi-Saksan Etyk-politiikasta.
Lisää Trump, Putin, Merkel ja Suomi -kirjasta perjantain Suomenmaassa. Lehden voi tilata täältä.