Anne Kalmari vaatii oikeudenmukaisuutta sote-rahoituksen laskentaan: "Järjestelmä on vanhentunut"

Valtio käyttää noin miljoonan kustannuksiin, jotka voisi saada lähes ilmaisiksi, sanoo keskustan kansanedustaja Anne Kalmari.

– Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu nykyisin suurelta osin THL:n kokoamiin alueen väestön terveydentilaa kuvaaviin tietoihin. Tämä järjestelmä on osoittautunut epäoikeudenmukaiseksi ja vanhentuneeksi, Kalmari toteaa tiedotteessaan.

Keskustaedustajan mukaan diagnoositietoon perustuva rahoitusmalli suosii hyvinvointialueita, joilla on ollut paremmat tekniset ja henkilöstöresurssit diagnoositiedon keräämiseen ja kirjaamiseen.

– Erityisesti alueet, joilla toimii yliopistollinen sairaala, ovat olleet etulyöntiasemassa, koska niillä on käytössään ajantasaisemmat potilastietojärjestelmät ja vahvempi hallinnollinen osaaminen.

Vastaavasti niillä hyvinvointialueilla, joissa järjestelmät ovat vanhentuneita ja henkilöstöä on vähän, diagnoositiedon kattavuus on heikompi. Kalmarin mukaan tämä vääristää rahoituksen jakautumista ja heikentää alueiden välistä tasa-arvoa palvelujen rahoituksessa ja kehittämisessä.

Kalmarin mukaan aikoinaan diagnoositietojen keruu on suunniteltu THL:n tutkimuskäyttöön väestön terveyden ja sairastavuuden seurantaa varten – ei hyvinvointialueiden rahoitustarpeen määrittämiseksi.

– Nykyinen käyttö rahoituksen jakoperusteena on siten irtautunut alkuperäisestä tarkoituksestaan. Lisäksi on tullut ilmi tapauksia, joissa diagnoosien määrää on poikkeuksellisen paljon lisätty tietyissä sairausryhmissä, koska näistä diagnooseista on mahdollista saada suurempi rahoituskorjaus. Tämä herättää huolta järjestelmän läpinäkyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.

Kalmarin mukaan Kelan Kanta-palveluissa on jo käytettävissä ajantasaisinta ja kattavinta tietoa paitsi sairauksista, myös kansalaisten sosiaalisesta kokonaisrasitteesta ja hyvinvointitekijöistä. Kalmari näkee, että tämä data mahdollistaisi tasapuolisemman ja reaaliaikaisemman pohjan rahoituksen määrittelylle.

– Erillinen diagnoositietojen kerääminen työllistää huomattavasti henkilöstöä ja kuormittaa vanhentuneita ICT-järjestelmiä. Se aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia ilman, että se välttämättä parantaa tietojen laatua tai luotettavuutta.

Kalmari vaatii, että rahoitusjärjestelmä tulisi uudistaa perustuen reaaliaikaiseen, monipuoliseen hyvinvointitietoon, joka huomioi väestön todellisen terveydentilan ja sosiaaliset olosuhteet eri ikäryhmissä, ei vain kirjattujen diagnoosien määrää. Kalmari on jättänyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.