Vastine: Politiikkaa mielenterveyden kustannuksella?
Keskustan mielenterveystyöryhmän jäsen Jenna Wahlstén esitti näkemyksiään mielipidekirjoituksessa Suomenmaassa 14.10.2025. Mielenterveyden parissa tehtävä työ edellyttää poliittisia päätöksiä. Mielipide-ilmastoon ei kuitenkaan saisi pyrkiä vaikuttamaan hinnalla millä hyvänsä.
Kritisoidessaan KELAn kuntoutuspsykoterapiaa Wahlstén esittää omien päämääriensä tueksi valikoituja yksityiskohtia. Hän sanoo muun muassa, että ”KELA-terapia ei ole kuntoutusta sanan varsinaisessa merkityksessä vaan pitkittyneen hoidon korvike”. Mitä tällä tarkoitetaan?
KELAn rekisteriseurannan mukaan yli 80 prosenttia kuntoutuspsykoterapia-asiakkaista kokee hyötyvänsä hoidosta, jonka yhtenä nimenomaisena tavoitteensa on ylläpitää asiakkaan työkykyä. KELAn tilastojen mukaan vuonna 2024 sairauspäivärahan saajista lähes joka kolmas (100 700) sai päivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella.
Kustannuksista ja kestosta Wahlstén kirjoittaa, että asiakkaan omavastuu olisi 30–50 euroa per kerta. Tämäkään ei vastaa todellisuutta. KELAn kuntoutuspsykoterapiaa tehdään myös edullisemmilla omavastuuosuuksilla ja ajoittain jopa ilman omavastuuosuutta.
Toimeentulotukea on voinut hakea, mikäli varat ovat olleet riittämättömät oman terveyden hoitamiseen. Sairautensa vuoksi työkykynsä menettäneille KELAlla on olemassa niin sanottu vaativa lääkinnällinen kuntoutus, jossa asiakkaalla ei ole lainkaan omavastuuosuutta.
Terapioiden Wahlstén määrittelee kestävän ”1–3 vuotta, vaikka monelle riittäisi lyhyempikin”. Tosiasiassa moni lakisääteiseen kuntoutuspsykoterapiaan hakeutuva on edeltävästi saanut jotakin hoitoa, joka kuitenkin on osoittautunut riittämättömäksi.
On tärkeää, että esimerkiksi akuuteissa elämän kriiseissään ihmiset voisivat saada riittävää kriisiapua. Lakisääteistä kuntoutuspsykoterapiaa edeltävällä kolmen kuukauden jaksolla psykiatrisen hoidon aloittamisesta on pyritty muun muassa siihen, että kuntoutuspsykoterapia ja kriisiapu voitaisiin selkeästi pitää toisistaan riittävän erillisinä.
Kuntoutuspsykoterapian kuluessa potilaan hoidon tarve ja edistyminen arvioidaan vuosittain. Hoitoa ei ole tarpeen jatkaa, jos tavoitteet on saavutettu. Tutkimusten mukaan kuntouttavalla psykoterapialla voidaan merkittävästi vähentää masennukseen ja ahdistukseen liittyvää työkyvyttömyyttä.
Sari Sundvall-Piha
EFPP Suomen kansallisen verkoston puheenjohtaja
psykologi, johtava perheneuvoja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/