Merkel haki EU-huippukokouksesta poliittista pelastusta

Useampi EU-maa näyttää tarttuvan Saksan liittokanslerin Angela Merkelin pelastusyritykseen.

Torstaina Brysselissä kokoontuneet EU-johtajat yrittivät löytää pienintä yhteistä nimittäjää maahanmuutosta, joka jakaa maita voimakkaasti, ja jota kuvataan jo koko EU:n kohtalonkysymykseksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi ennen huippukokousta, että ainakin kymmenen maata on tarttumassa Saksan ehdotukseen turvapaikanhakijoiden palautusten tehostamisesta EU:n sisällä.

Se on poliittinen pelastusrengas Merkelille, joka on kantanut maahanmuuttokriisistä painavan poliittisen vastuun.

Merkel on kotimaassaan kovassa pyörityksessä, sillä CSU-puoluetta edustava Horst Seehofer on uhannut laittaa rajan yksipuolisesti kiinni, ellei eurooppalaista ratkaisua turvapaikanhakijoiden liikkumiseen EU:ssa löydetä.

Käytännössä kyse olisi siitä, että turvapaikanhakija voitaisiin palauttaa helpommin siihen maahan, jossa hän on rekisteröitynyt eli johon hän on ensimmäisenä EU:ssa tullut.

Neuvottelut eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä ovat pahasti takalukossa, eikä ratkaisuja odoteta.

Siksi pienten maaryhmien yhteistyö on ainoa tapa löytää nopeita ratkaisuja.

– Uskon, että tähän lähtee ainakin kymmenen maata mukaan ellei enemmänkin. Tästä saadaan varmaan oppia mihin suuntaan EU-lainsäädäntöä voidaan kehittää, Sipilä arvioi.

Uutistoimisto Reutersin mukaan ehdotukseen olisivat tarttumassa myös Espanja ja Kreikka, joiden mukanaolo on äärimmäisen tärkeää.

Eurooppaan pyrkivien määrä on vähentynyt dramaattisesti viime vuodesta varsinkin Italian ja Libyan kahdenvälisen sopimuksen myötä.

Huippukokousta johtava Donald Tusk raivasi maahanmuutolle tilaa siirtämällä helpommat asiat ensimmäiseksi. Kokouksen tuloksia ei siksi ollut vielä alkuillasta tiedossa.

Odotuksissa oli, että EU-maat aloittaisivat valmistelun niin sanotuista maihinnousukeskuksista.

Epäselvää oli edelleen missä keskukset sijaitsisivat, kuinka monta niitä olisi ja miten ne toimisivat.

Uudet pisteet eroaisivat Sipilän mukaan jo olemassa olevista siinä, että sinne vietäisiin mereltä pelastettuja ihmisiä.

Voitaisiinko esimerkiksi Euroopan aluevesiltä pelastettuja ihmisiä viedä Pohjois-Afrikan rannikolle, ei ollut hänen mukaansa päätetty.

– Tarve vaaralliselle merimatkalle, jossa on hurja määrä hukkumisia tapahtunut, poistuisi. Sitä kautta menisi myös ihmissalakuljettajien bisnekseltä pohja pois.

EU-maat haluavat tiivistää yhteistyötä edelleen Libyan ja muiden kauttakulkumaiden kanssa.

Jo nyt Euroopan unioni on tukenut Libyan rajavartiostoa, joka pysäyttää vesillään salakuljettajien aluksia ja palauttaa ihmiset takaisin.

EU:n ulkosuhteista vastaava Federica Mogherini toivoi ennen kokousta, että jäsenmaat päättäisivät yhteensä miljardin lisäsatsauksesta Afrikan kehitysohjelmiin.

Se olisi pieni lisä verrattuna 20 miljardiin, jonka EU ja sen jäsenmaat investoivat Afrikkaan vuosittain.

Eurooppaan pyrkivien määrä on vähentynyt dramaattisesti viime vuodesta varsinkin Italian ja Libyan kahdenvälisen sopimuksen myötä.

Tiukimpien arvostelijoiden mielestä Libyan kanssa ei kuitenkaan pitäisi tehdä yhteistyötä, koska sirpaleinen hallinto ei pysty huolehtimaan ihmisoikeuksista.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan noin 90 prosenttia Eurooppaan meren yli tulevista siirtolaisista tulee Libyan kautta.

EU:ssa on vahva toivo, että pakolaisjärjestön mukanaolo varmistaisi maihinnousukeskusten eettisyyden.