Suomi vaihtaa taktiikkaa Itämerellä: Kaapelirikkoja yritetään torjua jo ennalta
Suomi pyrkii siirtymään merenalaisten kaapelien ja putkien vaurioihin reagoimisesta niiden ennaltaehkäisyyn, kertoo Suomenlahden merivartioston komentaja, kommodori Mikko Simola. Tämä tapahtuu muun muassa parantamalla tilannekuvaa ja tietojen vaihtoa.
– Emme tietenkään kykene koko ajan kohteita (laivoja) ankkuriketjun tarkkuudella näkemään, se on selvä. Mutta poikkeamat liikkumisessa on eräs indikaatio ja sitten me saamme jatkuvasti tietoa infrastruktuuria omistavilta yhtiöitä suoraan Merivartioston johtokeskukseen, Simola kertoi Helsingissä maanantaina.
Rajavartiolaitos on ollut aktiivinen Itämeren alueelle luotavan valvontajärjestelmän perustamisessa. Suomi vetää EU:n kaapelitiedoksiantoon perustuvaa projektia Itämeren piirissä, kertoi meriturvallisuusjohtaja, komentaja Mikko Hirvi Rajavartiolaitoksen esikunnasta.
– Näillä toimilla, mukaan lukien ennakoiva tiedonvaihto, pyritään ennaltaehkäisyyn. Se on tässä se, mitä me kaikki tavoittelemme, Hirvi perusteli.
Rajavartiolaitoksella on lainsäädäntöä koskien toiveita. Niissä laitokselle säädettäisiin muun muassa nykyistä laajempi talousvyöhykkeen ja sen kriittisen infrastruktuurin valvonta- ja suojaamistehtävä.
Simolan mukaan Venäjän öljykuljetusten määrä Suomenlahdella on samalla tasolla kuin ennen Ukrainan sotaa, alukset vain ovat koko ajan huomattavasti vanhempia.
Alukset muodostavat onnettomuusriskin, joka ei talvisissa olosuhteissa ainakaan vähene.
– Seuraamme lähiviikkoina mielenkiinnolla sitä, miten ulos tuo Suomenlahden jääkenttä ulottuu, Simola sanoi.
Tankkereita kulkee Suomen editse idästä länteen noin 30–50 tankkerin viikkotahtia, mikä on merkittävä tekijä Venäjän sotakassan täyttämisessä.
– Venäjältä meritse kuljetettavasta öljystä yli 50 prosenttia kulkee 18 kilometrin päässä tästä paikasta, komentaja Hirvi konkretisoi tilannetta Katajanokan laiturissa olleella ulkovartiolaiva Turvalla.
Kuljetusreitin tärkeydestä Venäjälle kielii Simolan mukaan myös se, että viime keväästä alkaen Venäjän merivoimien partiointitoiminta Suomenlahdella on ollut käytännössä jatkuvaa.
– Meidän toimintaamme ei ole pyritty estämään tai häiritsemään, Simola kertoi.
Varjolaivastoon liittyvä erityispiirre ovat kaukaiset lippuvaltiot, jotka ovat kansainvälisen merioikeuden mukaan vastuussa alusten turvallisuudesta.
– Mutta jos lippuvaltio vaihtuu per matka, niin on selvää, että silloin lippuvaltio ei voi tätä turvallisuusvelvoitetta välttämättä toteuttaa, Hirvi sanoi.
Riskiyhtälöön pitää lisätä vielä Venäjältä peräisin oleva satelliittipaikannushäirintä, jonka vuoksi alusten miehistö ei ole aina varma omasta sijainnistaan. Simolan mukaan läheltä piti -tilanteita on syntynyt, ja Suomenlahden merivartiosto onkin ryhtynyt ottamaan yhteyttä aluksiin, jotka näyttävät poikenneen vaarallisesti kulkusuunnastaan.
– Se osa ollut jokapäiväistä operatiivista arkea keväästä 2024 alkaen, Simola kertoi.
Hirven mukaan vaara ympäristöonnettomuudesta tai merenpohjan infrastruktuurin vaurioitumisesta ei vaikuta olevan poistumassa.
– Venäjä on löytänyt keinoja kuljettaa öljyä halvalla, alle hintakaton. Arvioimme, että meillä on nämä samat ongelmat edessämme myös 2030-luvulla, Hirvi sanoi.