Massiivisen raja-aidan rakentamisen ensiaskeleet voitaisiin ottaa itärajalla jo tänä vuonna – poliittinen päätös ja rahoitus vielä auki
Rajavartiolaitoksen tavoitteena on, että laitonta maahantuloa ehkäisevän aidan rakentaminen itärajalla voisi alkaa mahdollisimman nopeasti. Rajavartiolaitoksen tiedotteen mukaan Rajavartiolaitoksella on valmius aloittaa esteaidan rakentaminen vielä tämän vuoden aikana.
– Meidän tavoitteena tietysti on se, että mitä nopeammin, sen parempi, sanoo kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty STT:lle.
Suunnitellun kaltaista aitaa ei ole Suomessa vielä tällä hetkellä missään. Pitkäniitty sanoo, että pilotointivaiheen jälkeen ensi vuoden puolella voisi olla mahdollista päästä etenemään laajempaan rakentamiseen.
– Keväällä voitaisiin lähteä massamaisempaan rakentamiseen, hän arvioi.
Tiedotteen mukaan aidan rakentaminen voisi kestää kokonaisuudessaan arviolta 3–4 vuotta riippuen saatavasta rahoituksesta ja hankinnan sujuvuudesta.
Rajavartiolaitos arvioi, että aidan rakentaminen osalle itärajaa on tarpeellinen Suomen turvallisuusympäristön muuttumisen takia.
– Meidän perinteinen rajavalvontamallimme, mitä me olemme kehittäneet vuosikymmeniä, ei enää kaikilta osin vastaa niitä tarpeita, mitä rajaturvallisuuden ylläpitäminen vaatii tänä päivänä, Pitkäniitty toteaa.
Suunnitelman mukaan aitaa rakennettaisiin noin 130–260 kilometrin matkalle itärajalle. Koko itärajan pituus on 1 300 kilometriä.
Ajatuksena on, että aita tulisi riskialttiimmille alueille, joita ovat rajanylityspaikat ja niiden läheiset alueet. Pääosa aidasta tulisi käytännössä rajojen valvonnan painopistealueelle Kaakkois-Suomeen.
Esteaita olisi aidan, teknisen valvonnan ja tien muodostama kokonaisuus. Kokonaisuus voisi koostua kameroista ja sensoreista sekä valvomosta, mahdollisesti vaikkapa 3–4 metriä korkeasta aidasta sekä aidan päälle tulevasta piikkilankatyyppisestä hidasteesta, joka vaikeuttaa aidan yli pääsyä ja antaa rajaviranomaisille lisää reagointiaikaa.
– Aidan Suomen puolelle tulee kulku-ura, jota pystyy joko ajamaan autolla, mönkijällä tai moottorikelkalla. Jollain keinolla pitää päästä paikalle nopeasti, Pitkäniitty sanoo.
Arvio aidan kustannuksista liikkuu sadoissa miljoonissa euroissa. Pitkäniityn tietämyksen mukaan aidan kustannukset ovat esimerkiksi Virossa hieman yli miljoona euroa kilometriltä.
Pitkäniitty arvioi, että Viron olosuhteet ovat kuitenkin hieman helpommat kuin Suomessa. Hän nostaa esimerkiksi sähkönsyöttöpisteet. Tekninen valvonta vaatii sähköä ja kysymys kuuluu, miten sähkö lopulta paikalle järjestetään.
– Olen itse epäillyt, että meidän hintalappumme voi valitettavasti olla lähempänä kahta miljoonaa tai jopa yli kaksi miljoonaa per kilometri.
Mittavan raja-aidan rakentamisen itärajalle mahdollistaa uusi rajavartiolaki, joka tuli voimaan heinäkuussa.
– Aiemmassa lainsäädännössä oli kyllä säännös raja-aidasta, mutta se oli melko suppea. Sitä täsmennettiin ja laajennettiin. Käytännössä tämä uusi päivitys mahdollistaa nyt mittavammat esterakennelmat, jos sellaisia päätetään rakentaa, sanoo lainsäädäntöneuvos Anne Ihanus sisäministeriöstä.
Kaikki lain edellyttämät toimivaltuudet ja säännökset raja-aidalle ovat siis olemassa. Hanke tarvitsee enää poliittisen siunauksen ja rahoituksen.