Marin ihmetteli Venäjän kaksoisroolia, keskustan Ovaskan mukaan pakotteiden kova hinta on kestettävä – eduskunta keskusteli Ukrainan tilanteesta

Kokoomuksen Elina Valtonen esitti Suomen hakemista sotilasliitto Naton jäseneksi
Ukraina

Eduskunta kävi tiistaina iltapäivällä lyhyen keskustelun Ukrainan tilanteesta. Kaikki eduskuntaryhmät tuomitsivat puheenvuoroissaan Venäjän toimet.

Venäjä päätti tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden maanantaina, ja tämän jälkeen lähettää alueelle joukkojaan ”rauhanturvatehtäviin”. Näytelmä ei ole mennyt lännessä läpi, ja myös Suomen eduskuntaryhmät korostavat, että Venäjä rikkoo toimillaan räikeästi kansainvälisiä sopimuksia.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti puheessaan, ettei Venäjä voi paeta vastuutaan.

– Valitettavasti tässä tilanteessa näyttää mahdolliselta, että Venäjän aikomuksena ei ole pysähtyä tähän ja tilanne voi heikentyä nopeasti.

– Hallitus seuraa tilannetta aktiivisesti ja informoi eduskuntaa ajantasaisesti.

Marin muistutti, että Venäjä rikkoo toimillaan Minskin sopimuksia, joiden toimeenpanolle on YK:n turvallisuusneuvoston tuki. Tilanne on nurinkurinen siksikin, että Venäjä itse on turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen.

– Venäjän pyrkimys rakentaa etupiiriä lähialueilleen on selvä. Venäjä on YK:n turvallisuusneuvoston jäsen ja sillä on erityinen vastuu kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta, mutta Venäjä toimii päinvastaisesti. Kyse ei ole vain Euroopan turvallisuudesta.

Huomenna keskiviikkona eduskunnalle annetaan pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Sen yhteydessä eduskunta käy laajemman keskustelun Ukrainan kriisistä ja siihen liittyvistä asioista. Lisäksi jo tänään EU:n on määrä päättää Venäjään kohdistuvista pakotteista.

Jouni Ovaska korosti keskustan ryhmäpuheenvuorossa, että pakotteiden kova hinta on hyväksyttävä, sillä kyse on suuremmista periaatteista. (LEHTIKUVA / VESA MOILANEN)

Eduskuntaryhmät korostivat puheenvuoroissaan Suomen turvallisuuspolitiikan linjan vakaata jatkuvuutta. Tämän lisäksi tai irtiottona valitusta linjasta kokoomuksen ryhmäpuhuja Elina Valtonen vaati Suomen välitöntä hakemista sotilasliitto Naton jäseneksi.

– Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Turvallisuutemme on vakaalla pohjalla. Silti jännitteet heijastuvat myös meihin.

– Varautuminen myös ikäviin vaihtoehtoihin on aina jälkiviisautta edullisempaa. Kokoomus on jo pitkään kannattanut Suomen jäsenyyttä puolustusliitto Natossa. Se vahvistaisi Suomen puolustusta, voimistaisi Euroopan yhteistä turvallisuutta ja toisi ennakoitavuutta lähialueillemme. Nyt on aika ryhtyä rakentamaan polkua kohti Suomen Nato-jäsenyyttä, Valtonen painotti.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Jouni Ovaska muistutti, että toisen maailmansodan jälkeen Euroopan turvallisuus on rakennettu kansainvälisten sopimusten varaan.

– Niiden kunnioittamiseen perustuva turvallisuus on kansakuntien itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden tae.

– Venäjä on hylännyt ne, eivätkä toiminta ja perustelut ole tältä vuosisadalta. Sopimusten rikkomista ei voi perustella yksipuolisilla historiantulkinnoilla. Sopimukset on tehty estämään se, etteivät historian virheet toistu, Ovaska muistutti.

Vakavasta tilanteesta huolimatta on kuitenkin pyrittävä pitämään yllä keskusteluyhteys, Ovaska totesi.

– Emme tosin tiedä, onko Venäjällä aikomus aidosti neuvotella.

Suomen asemaa Ovaska pitää vakaana.

– Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, Suomi pitää huolta kansallisesta puolustuksestaan ja kehittää kansainvälisiä kumppanuuksiaan. Euroopan unioni on Suomen tärkein viitekehys.

– EU tulee asettamaan pakotteita. Näillä pakotteilla tulee vääjäämättä olemaan seurauksia talouteemme. Se hinta on kestettävä. Kyse on vapauden, demokratian, suvereniteetin ja maiden itsemääräämisoikeuden puolustamisesta. Siksi EU:n on toimittava yhtenäisesti, tehokkaasti ja välittömästi, Ovaska terävöitti puheessaan.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman huomautti, että on tärkeää, että Suomi vastaa osana Euroopan unionia ja odottaa Venäjän pitäytyvän sotilastoimista.

– EU:n on toimittava päättäväisesti, nopeasti ja yhtenäisesti. Venäjän toiminta koskettaa koko Eurooppaa ja on vastakkain kaikkea, mikä korostaa kansainvälistä oikeutta, pidättäytymistä väkivallasta tai sillä uhkaamisesta.

Perussuomalaisten ryhmyri Ville Tavio korosti Suomen oman turvallisuuden ensisijaisuutta, samalla kun Venäjän yksipuoliset toimet tuomitaan ja yhteisiin vastatoimiin on valmius.

– Kansallismielisille oman maan puolustaminen on perusarvo. Toimimme puolustustahtoa tukevalla tavalla. Puolustusmäärärahoista on pidettävä huolta.

– Venäjän kanssa tulee pitää yllä jatkuvaa vuoropuhelua. Toivomme palaamista neuvottelupöytään ja ratkaisun löytämistä diplomatian keinoin, Tavio lisäsi.

Vihreiden ryhmäpuhuja, ryhmäjohtaja Atte Harjanne muistutti, ettei Venäjän hallinnon toimien tuomitseminen saa kääntyä venäläisvastaisuudeksi. Kärsijänä kun ovat myös tavalliset venäläiset.

Harjanne huomautti myös, että venäläistaustaista Fennovoiman ydinvoimahanketta on nyt tarkasteltava hyvin kriittisesti. Pääministeri Marin vastasi, että työ- ja elinkeinoministeriö on ilmoittanut, että riskiarvio tullaan tekemään.

– Työ on kesken, mutta se tullaan tekemään.

Vasemmistoliiton ryhmäpuhuja, ryhmää vetävä Jussi Saramo huomautti, ettei Suomen pidä itse alkaa konfliktin osapuoleksi.

– Emme ole puolueettomia vääryyden edessä, mutta meidän on tunnustettava asemamme osana Euroopan unionia ja Venäjän rajanaapurina.