Maatilojen lainojen uudelleenjärjestelyt kaksinkertaistuneet
Suomen suurimman maatalousrahoittajan OP:n mukaan maatilojen lainojen uudelleenjärjestelyt ovat vaikean taloustilanteen takia kaksinkertaistuneet viimeisen vuoden aikana.
Maatilojen tiukan taloustilanteen takana ovat erityisesti maataloustuotteiden markkinahintojen lasku ja tukien maksatuksen viivästyminen.
– Usein lainajärjestelyissä haetaan lykkäystä maksuohjelmaan, sanoo OP:n maatalouspalvelupäällikkö Janne Mäkikalli.
Tukien maksatuksen viivästyminen tiloille on synnyttänyt protesteja esimerkiksi tässä kuussa järjestetyn traktorimarssin muodossa.
Mäkikallin mukaan useiden maatilojen maksuvalmius on erittäin heikko tukien maksatuksen viivästymisen vuoksi.
Tilojen väliset erot kannattavuudessa ja velkaantuneisuudessa ovat suuria.
– Hankalimmassa asemassa ovat tilat, jotka ovat tehneet isoja investointeja viime aikoina, Mäkikalli sanoo.
Maatilojen kannattavuuteen ei ole näköpiirissä nopeaa kohentumista. OP:n mukaan mitään maatilojen konkurssiaaltoa ei kuitenkaan ole toistaiseksi näköpiirissä.
Maaseutuvirasto Mavin keskiviikkona julkaisemien tukitietojen mukaan Pielisen Tietoverkko-Osuuskunta Nurmeksesta sai viime vuonna eniten maatalouden ja maaseudun tukia. Sen saama tuki oli hanke- ja yritystukea, jota maksettiin 3,2 miljoonaa euroa.
Valion jälkeen tukilistan kärkipäästä löytyivät myös Pyhänet Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot. Verkkoyhtiöt saivat tukia osana Laajakaista kaikille -hanketta, jossa maksettiin tukia laaja-kaistaverkkoja rakentaneille.
Eniten viljelijätukea myönnettiin Iskola Oy:n tilalle Sonkajärvellä.
Maatalouden ja maaseudun tukia maksettiin yhteensä 1,77 miljardia, kun toissavuonna niitä maksettiin 2,13 miljardia. Maaseutuviraston mukaan EU:n maatalouspolitiikassa ja maaseutuohjelmassa siirryttiin uudelle ohjelmakaudelle, mikä muutti tukijärjestelmät ja maksuaikataulun.
Osa viime vuonna haettujen tukien maksuista siirtyi tähän kevääseen. Myös tukimäärärahat vähenivät, esimerkiksi viljelijätuet noin 100 miljoonaa euroa.
Kansanedustajista eniten viljelijätukea sai keskustan Juha Pylväs Ylivieskasta. Hänelle maksettiin tukia yli 132 000 euroa.
Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin sai viime vuonna viljelijätukea yli 272 000 euroa.
Herlin harjoittaa tilallaan Kirkkonummella nautakarjataloutta.
Toissa vuonna suuria tukia saanut pankkiiri Björn Wahlroos sai viime vuonna viljelijätukea vain lähes 13 000 euroa.
Maataloustukia voimakkaasti kritisoinut Wahlroos kertoi viime vuonna, että hän on listoilla viimeistä kertaa.
Wahlroosin maatalous on nykyään hänen poikansa omistuksessa.
Vaikka viime vuonna maksettujen tukien määrät julkistettiinkin jo nyt, kaikkia tukia ei ole vielä maksettu viljelijöille.
Viivästyminen on synnyttänyt protesteja esimerkiksi tässä kuussa järjestetyn traktorimarssin muodossa.