Luke: Ruokahävikkiä syntyy vuosittain 360 miljoonaa kiloa – merkittävä osa kotitalouksissa
Elintarvikejätettä syntyy vuosittain noin 640 miljoonaa kiloa, josta ruokahävikin osuus on yli puolet, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Ruokahävikkiä tulee vuosittain yhteensä 360 miljoonaa kiloa.
Eniten elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa, joissa elintarvikejätettä syntyy 295 miljoonaa kiloa. Siitä yli kolmasosa on ruokahävikkiä.
Isoin osuus eli yli kolmannes kotitalouksien ruokahävikistä oli vihanneksia ja hedelmiä.
Luonnonvarakeskuksen Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hankkeen loppuraportin mukaan peltoon jäävä sato mukaan laskettuna elintarvikejätteen määrä on 700 miljoonaa kiloa.
Elintarvikejätteeksi lasketaan jätteeksi päätyvä, alun perin syötäväksi tarkoitettu ruoka ja ei-syötäväksi tarkoitettuja osia ruoasta, kuten hedelmien kuoret tai kahvinporot.
Paras tapa hävikin vähentämiseen kotitalouksissa on ongelman tiedostaminen, kertoo valtion asiantuntijayritys Motivan asiantuntija Elina Ovaskainen.
Raaka-aineiden ja ruokien tunteminen ja silmäily sekä suunnitelmallisuus auttavat hävikin vähentämisessä.
– Hyvin konkreettisia ja tavallisia asioita. Ei ole mitään ihmekikkaa, sovellusta tai tekoälyä, joka meitä tässä auttaisi. Ehkä suurin keino on se, että tiedostettaisiin se hävikin määrä, koska se tulee pienistä puroista, Ovaskainen kertoo.
Kampanjointi ja asiasta puhuminen on auttanut valtavasti. Esimerkiksi kauppojen hävikkivaarassa oleviin punalaputettuihin tuotteisiin moni suhtautui Ovaskaisen mukaan aikanaan hieman epäillen, mutta nykyään ne voivat olla jopa yksi kaupan sisäänheittotuote.
– Kriittisimmät voisivat pitää sitä viherpesuna, mutta siinä tehdään valtavan tuotantoketjun säästö. Kun miettii tuotantopanostuksia, mitä ruoanvalmistukseen menee, niin on aivan järjetöntä, että ruokaa hukataan, Ovaskainen kertoo.
Teollisuudesta elintarvikejätettä syntyy loppuraportin mukaan noin 160 miljoonaa kiloa, josta ruokahävikkiä on hieman yli puolet. Elintarvikejätettä syntyy 3,4 prosenttia elintarviketeollisuuden kokonaisvolyymistä.
Ravitsemispalveluiden osuus elintarvikejätteistä on 12 prosenttia ja vähittäiskauppojen 9 prosenttia. Molemmat muodostavat kaikesta ruokahävikistä noin kuudenneksen (17 % ja 16 %).
Kaupoissa eniten elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä syntyy suhteellisesti tuoreista leipä- ja leipomotuotteista ja määrällisesti vihanneksista, juureksista ja hedelmistä. Ravintoloissa eniten ruokahävikkiä syntyy tarjoiluhävikistä ja lautastähteistä. Tarjoiluhävikki on tarjolle laitettua ruokaa, joka ei tule syödyksi.
Vuosina 2018–2020 toteutetun Luken Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hankkeessa on rakennettu kansallista elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmää.
Hankkeen loppuraportin tulokset ovat ensimmäinen kokonaisvaltainen analyysi ruokaketjun elintarvikejätteestä Suomessa. Luke julkaisi jo alkuvuodesta ruokahävikkitiekartan, jossa linjataan keinoja hävikin vähentämiseksi Suomessa.
Velvoite elintarvikejätteen seurantaan on tullut Euroopan komissiolta. EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet puolittamaan elintarvikejätteen määrän vuoteen 2030 mennessä.
Elintarvikejäte- ja hävikkiseuranta -hanke jatkaa seurantajärjestelmän kehittämistä.