Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
Banner
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
Haku
Politiikka

”Ja tämän puolueen kanssa kokoomus harkitsee yhteistä hallitusta?” – Perussuomalaisten EU-linja tyrmistyttää

26.1.2023 15:57
Lue lisää 
Historia
Viimeinen sotakorvausjuna Vainikkalan raja-asemalla 30. elokuuta 1952. (Kuva: Sakari Laipio / Suomen rautatiemuseon kuvakokoelma/ VR:n kuvakokoelma)

"Lihavat vuodet" koittivat, kun viimeinen sotakorvausjuna häipyi itään – Asiantuntijan mukaan osa sankaritarinasta on kuitenkin legendaa

Sotakorvaukset kehittivät valtavasti suomalaista teollisuutta ja auttoivat taloutta nousuun, mutta näkemystä on myös liioiteltu, sanoo tutkija
Samuli Vänttilä 30.8.2022 22:00, muokattu 31.8.2022 8:44
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa
a– a+
Historia

Junavaunujen kolke alkaa vaimeasti, mutta kiihtyy sitten tiheärytmisemmäksi. Hetken ajan kuuluu ohi kiitävän junan melua, kunnes äänet alkavat hiljalleen häipyä. 

Yle Areenasta löytyy autenttinen radiolähetys hetkestä, jolloin viimeinen sotakorvausjuna lähtee Vainikkalan raja-asemalta kohti Neuvostoliittoa. 

On elokuun 30. päivä 1952. 

– Kyllähän se tuntunee oudolta huomata, ettei asiakirjojen laidassa enää esiinny merkintää sotakorvaus. Se on tullut tutuksi kahdeksan vuoden aikana, järjestelymestari Louhelainen tiivistää tunnelmansa toimittaja Erkki Leppäsen haastattelussa. 

Ja sinne juna häipyy, itään ja horisonttiin. Takana ovat raskaat kahdeksan vuotta, jolloin suomalaiset kuskasivat sotakorvaustuotteita rajan yli pahimmillaan yötä myöten. Ylen lähetyksessä puhuvien äänessä kuuluu helpotusta. 

Syyskuun puolivälissä Suomesta viedään vielä täydennystavaraa Neuvostoliittoon. Viimeinen sotakorvauksena rakennettu kuunari ylittää valtakunnan rajan Suomenlahdella 18. syyskuuta. Seuraavana päivänä pääministeri Urho Kekkonen pitää radiopuheen, jonka hän päättää jylhiin sanoihin: 

– Jos me oikealla tavalla kykenemme Neuvostoliiton kauppamme hoitamaan, niin kahdeksaa laihaa vuotta seuraa kahdeksan lihavaa vuotta. 

Kekkosen sanoihin kiteytyy narratiivi, jota meille suomalaisille on sotakorvauksista vuosikymmenet kerrottu: pieni Suomi sinnitteli todella tiukoilla kahdeksan vuotta, mutta kun sotakorvaukset lopulta saatiin kuitattua, vauhditti se suomalaisen teollisuuden kehittymistä ja avitti talouden kääntymistä noususuhdanteiseksi. Etenkin idänkauppa alkoi kukoistaa. 

– Tämä kertomus ei täysin pidä paikkaansa, vaan vaihtelua on paljon eri aloista riippuen, sanoo museoamanuenssi Aaro Sahari Helsingin yliopistosta. 

Hän on tutkinut sotakorvauksia paitsi suurteollisuuden syntymisen näkökulmasta, myös niistä kerrotun myyttisen tarinan kautta. 

Saharin mukaan sotakorvausten maksaminen syksyllä 1952 oli kiistatta valtava helpotus suomalaisille. Sen merkitys oli ennen kaikkea psykologinen. Kyse oli onnistumisesta, josta suomalaiset saattoivat olla ylpeitä. 

– Sen myötä sotavuodet voitiin jättää taakse ja mennä eteenpäin. 

Samalla sotakorvausten maksaminen mahdollisti myös eräänlaisen sankaritarinan, jota valtiojohto sekä sotakorvausten koordinoinnista vastannut virasto Soteva korostivat mielellään. 

Saharin mukaan sotakorvaukset olivat sodasta toipuvalle kansakunnalle niin valtava ponnistus, että valtiojohdon näkökulmasta sen taakse oli pakko saada joka ikinen suomalainen. Siksi suomalaisille myös myytiin tarinaa siitä, että samalla rakennetaan tuleviksi vuosikymmeniksi teollistunutta ja hyvinvoivaa Suomea. 

– Kun tätä viestiä toistettiin systemaattisesti, alkoivat ihmiset uskoa siihen. Sen myötä ihmiset olivat valmiita työskentelemään sotakorvausten eteen tai maksamaan niiden vuoksi enemmän veroja. Samalla he uskoivat, että työ kannatti myös pitkällä tähtäimellä.

Sotakorvausten maksamisen myötä suomalaiset saattoivat jättää raskaat sotavuodet taka-alalle ja mennä eteenpäin, museoamanuenssi Aaro Sahari sanoo. SA-KUVA

Sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle oli määrätty jatkosodan päättäneessä rauhansopimuksessa. Urakka oli kertakaikkisen suuri. Korvauksia oli maksettava 300 miljoonan dollarin arvosta. 

Saharin mukaan se tarkoitti noin viittä prosenttia bruttokansantuotteesta vuosittain kahdeksan vuoden ajan. Alkuvuosina prosenttiosuus oli suurempi, loppuvuosina pienempi. 

On huomattava, että kaiken sen päälle tuli sodasta toipuvan maan jälleenrakentaminen, siirtoväen asuttaminen ja poltetun Lapin rakentaminen uudelleen. 

– Urakka vaati koko yhteiskuntaa muuttumaan. Verotus kehittyi noina vuosina paljon, sillä rahat kaiken maksamiseen oli otettava kansalaisilta verojen muodossa.

Saharin mukaan iso ongelma sotakorvausten kohdalla oli se, että Neuvostoliitto vaati paljon sellaisia tuotteita, joiden valmistamiseen suomalaisilla ei ollut riittävää osaamista. 

Neuvostoliitto vaati kaikkiaan yli 200 tuotetta laivoista ja kuunareista metalliteollisuuden tuotteisiin, tehtaiden koneista ja laitteista vetureihin ja junavaunuihin. 

– Suomalaiset joutuivat hyvin monessa asiassa sen kysymyksen eteen, että miten tämä tehdään. 

Sotakorvaustuotteiden kehittämistä ja valmistamista koordinoimaan perustettiin sotakorvausteollisuuden valtuuskunta eli Soteva. Virasto värväsi nimiinsä eri teollisuuden alojen parhaita asiantuntijoita. Mukaan projektiin otettiin myös suomalaisia alan yrityksiä.  

Yhteistyöllä sekä tiukalla suunnittelulla sotakorvaustuotteiden tuotanto saatiin lopulta käyntiin. Oppia haettiin paljon myös ulkomailta Yhdysvaltoja ja Eurooppaa myöten. 

Ilman valtion mittavaa panosta tai Sotevan harjoittamaa painostusta sotakorvaustuotteiden suunnittelu ja valmistaminen ei välttämättä olisi Saharin mukaan onnistunut. 

Metsäteollisuuden kehittymiseen sotakorvaukset vaikuttivat melko vähän. Ala oli ollut Suomen vahvuus jo paljon ennen sotia. Vienti veti ennen kaikkea Isoon-Britanniaan, ja alan kehittymiseen vaikuttivat länsimarkkinoiden tarpeet. 

Laivanrakennusteollisuudessa Suomi oli puolestaan melkoinen pikkutekijä. Maassa oli ainoastaan yksi yhtiö, Wärtsilä, joka kykeni tekemään sotakorvauksina vaadittuja merenkulkuvälineitä. Yhtiö otti kontolleen suurimmat laivat. 

Se ei kuitenkaan riittänyt. Valtion oli panostettava laivateollisuuteen enemmän. Valmet otti sen myötä tuotantoonsa sellaisia merenkulkuvälineitä, joita Wärtsilältä jäi. 

Aluksi suomalaiset tekivät laivoja ja kuunareita paljon puusta, vaikka Neuvostoliitto olisi toivonut niiden olevan metallisia. Syy oli se, ettei Suomi kyennyt metallilaivoja valmistamaan. 

Laivanrakennusteollisuuden tarpeet sekä muut sotakorvausvaateet pakottivat kuitenkin metalliteollisuuttakin kehittymään.  

Suomalainen laivateollisuus otti sen myötä jättimäisiä harppauksia eteenpäin. Syntyi kokonainen teollisuuden menestystarina. 

– Ilman sotakorvauksia meille ei olisi tullut sellaista telakka- ja varustamoteollisuutta kuin olemme nähneet. Meillä ei olisi Rauma-Repolaa ja muita suuria telakoita, sillä emme olisi kyenneet kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla ilman sitä kehitystä, mikä sotakorvausvuosina tapahtui, Sahari toteaa. 

Ilman sotakorvauksia meille ei olisi tullut sellaista telakka- ja varustamoteollisuutta kuin olemme nähneet, museoamanuenssi Aaro Sahari summaa. Kuvassa Hietalahden telakka Helsingissä helmikuussa 2016. KUVA: JARI LAUKKANEN

On kuitenkin liioiteltua sanoa, että sotakorvaukset olisivat synnyttäneet suomalaisen laivanrakennus- ja metalliteollisuuden. Tai että ilman sitä alat eivät olisi voineet täällä kehittyä. 

Saharin mukaan kehitys oli etenkin metalliteollisuuden kohdalla alkanut jo kauan ennen sotia. Kehitystäkin tapahtui jatkuvasti. 

Sotakorvaukset olivat kuitenkin mittaluokaltaan niin iso asia, että ne vauhdittivat sekä kehitystyötä, investointeja että tuotannon tehostamista. Raskas metalliteollisuus sai sen myötä menestyviä markkinoita myös lännestä. 

– Metalliteollisuus olisi varmasti kehittynyt Suomessa ilman sotakorvauksiakin, mutta ei niin laajassa mittakaavassa. Alan teollisuutta ei olisi tullut Suomeen niin paljon, Sahari summaa. 

Kerrannaisvaikutukset ulottuivat pian laajemmalle. Laiva- ja metalliteollisuus kaipasivat kehittymisensä myötä huutavasti terästä. Sitä suomalaisyritykset joutuivat ostamaan ulkomailta. Terästä tuottamaan syntyi lopulta Rautaruukki, joka sekin on oma menestystarinansa suomalaisessa teollisuushistoriassa. 

– Olisiko sitäkään tullut ilman sotakorvauksia, Sahari kysyy. 

Suomalaisen teollisuuden monipuolistuminen takasi vahvemmat hartiat koko kansantaloudelle. Aiemmin maa oli nojannut vahvasti metsäteollisuuteen, joka on hyvin suhdanneherkkä ala. Kun toimijoita oli enemmän eri aloilla, ei koko maan talous heilahdellut niin selvästi suhdanteiden mukaan. 

Sotakorvauksilla oli vaikutuksensa myös suomalaiseen koulutukseen. Tekniikan aloille kaivattiin valtavasti tekijöitä, suunnittelijoita ja osaajia. 

Saharin mukaan teknillinen korkeakoulu Helsingissä suorastaan pullisteli opiskelijoista. Tiede kehittyi ja teknillisten alojen koulutukselliset sisällöt kohenivat. 

Koulutuksen kehittämisen tarpeet jatkuivat sittenkin, kun sotakorvaukset oli maksettu. 

Saharin mukaan sillä oli vaikutuksensa siihen, että korkeasti koulutetusta Suomesta tuli 2000-luvulla IT-nousun yksi kärkimaista. 

– Suomi myös hyötyi siitä, ettei meillä ollut valmiina raskasta teollisuutta ja paikalleen jämähtänyttä koulutuksellista infrastruktuuria. Pystyimme luomaan nopeasti ja ketterästi uutta ja uusia toimintamalleja. 

Sotakorvausten myyttisessä sankaritarinassa on siis paljon myös perää, vaikka Saharin mukaan kuvio ei olekaan niin yksinkertainen kuin historiankirjoissa annetaan ymmärtää. Kerrontaan kaivattaisiin monipuolisempaa näkökulmaa. 

Selvää kuitenkin on, että suomalaiset oppivat sotakorvausten myötä sen, miten neuvostoliittolaisten kanssa tehdään yhteistyötä ja käydään kauppaa.  

Se auttoi paljon idänkaupassa tulevina vuosikymmeninä. Hiljainen tieto siirtyi eteenpäin. 

Idänkauppa oli Suomen viennin yksi kulmakivistä vuosikymmenten ajan aina Neuvostoliiton romahdukseen saakka. 

Kekkosen lupailemat kahdeksan lihavaa vuotta siis toteutuivat ainakin siinä mielessä – niitä tuli vain paljon enemmänkin. 

Artikkeli on julkaistu alunperin Suomenmaan elokuun 2022 kuukausilehdessä. Lehden voit tilata täältä.

Lue myös

TK: Vain harva tuntee tämän tärkeän ravintoaineen – jos elimistössä on sitä liian vähän, seurauksena voi olla rasvamaksa, sydänsairaus tai Alzheimerin tauti

Vain harva tietää, mitä koliini on, ja jopa asiantuntijoiden joukossa tämä terveydelle tärkeä...
26.1.2023 21:49

Viestintäkonsultin mukaan valmennus kohdistui ministerin tehtävään, ministeriön virkamies eri mieltä: "Mennään enemmän puoluejohtajan tontille"

Oikeudenkäynnissä todistajana kuultiin Tekirin viestintäkonsultti Harri Saukkomaata. Hän sanoi, että Tekirin puolelta viestintävalmennusten...
26.1.2023 17:49

Tuoko translaki Arnold Schwarzeneggerit Ms. Olympia -kisoihin, eduskunnassa kyseltiin – Pääministeri Marin pyysi keskustelua anteeksi

Translain uudistus pisti perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien päät pyörälle eduskunnan kyselytunnilla. Tovin keskustelua kuunneltuaan...
26.1.2023 17:47
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa

Aihetunnisteet

historia jatkosota Lapin sota sotakorvaukset talvisota viimeinen sotakorvausjuna

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen

Kirjaudu sisään

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52
TK: Vain harva tuntee tämän tärkeän ravintoaineen – jos elimistössä on sitä liian vähän, seurauksena voi olla rasvamaksa, sydänsairaus tai Alzheimerin tauti
Uutiset | 26.1.2023 21:49
Venäjä uhitteli Yhdysvalloille testaamalla sotalaivaansa Atlantilla
Uutiset | 25.1.2023 22:30
Venäjä uhosi tuhoavansa länsimaiden mahdollisesti lähettämät tankit Ukrainassa – ”Nämä tankit palavat kuten kaikki muutkin”
Uutiset | 25.1.2023 12:20
Tuoko translaki Arnold Schwarzeneggerit Ms. Olympia -kisoihin, eduskunnassa kyseltiin – Pääministeri Marin pyysi keskustelua anteeksi
Uutiset | 26.1.2023 17:47
Venäjä: Ukrainan aseistaminen tekee länsimaista Ukrainan sodan osapuolia
Uutiset | 26.1.2023 11:50
Yhdysvalloissa opettajaa hengenvaarallisesti ampuneesta kuusivuotiaasta varoitettiin – opettaja haastaa koulun oikeuteen
Uutiset | 26.1.2023 9:14
Zelenskyi Sky Newsille: Putin on ”nobody”, joka pitää Ukrainaa vasta ensimmäisenä askeleenaan
Uutiset | 26.1.2023 12:48
Tiedustelu paljastaa: ”Kokeellinen” panssarivaunu ei kelpaa Venäjän joukoille
Uutiset | 25.1.2023 11:03
Venäjä hyökkää taas ilmateitse Ukrainaan – kymmeniä ohjuksia ammuttu
Uutiset | 26.1.2023 10:08
Tiedustelu: Wagner-palkkasotilasyhtiössä ällistyttävä kurssinmuutos
Uutiset | 20.1.2023 11:52
Avaus duumasta: Venäjän ostettava Kiinalta lentotukialus, jonka Ukraina myi ”parin vodkapullon hinnalla”
Uutiset | 18.1.2023 22:15
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52
Pienessä yhdysvaltalaiskolkassa saunottiin ja puhuttiin suomea vielä muutama vuosikymmen sitten – syrjitty suomalaisperintö on taas uudessa nousussa
Uutiset | 22.1.2023 21:15
Ukrainan ratkaisevat hetket ovat käsillä, sanoo Yhdysvaltain puolustusministeri
Uutiset | 20.1.2023 11:51
Venäläisalus hämmentää Havaijin edustalla
Uutiset | 22.1.2023 22:15
Venäläiset toisinajattelijat Putinin kaatamisesta: Tämä on Washingtonin suurin pelko
Uutiset | 20.1.2023 22:15
Venäjä uhosi tuhoavansa länsimaiden mahdollisesti lähettämät tankit Ukrainassa – ”Nämä tankit palavat kuten kaikki muutkin”
Uutiset | 25.1.2023 12:20
Tiedusteluraportti: Tällainen on Wagner-joukkojen brutaali taktiikka sodan etulinjassa
Uutiset | 24.1.2023 21:50
Tällaista ryhtiliikettä Venäjän joukkojen uusi johtaja vaatii – Omat pilkkaavat ”farssiksi”
Uutiset | 23.1.2023 10:48
Avaus duumasta: Venäjän ostettava Kiinalta lentotukialus, jonka Ukraina myi ”parin vodkapullon hinnalla”
Uutiset | 18.1.2023 22:15
Venäläiskersantti mahtaili alaisilleen – Kävi kalpaten
Uutiset | 17.1.2023 23:00
Ukrainan asevoimat sanoo surmanneensa ja haavoittaneensa ainakin 260 Venäjän sotilasta Zaporizhzhjan alueella
Uutiset | 4.1.2023 12:56
Tiedustelu: Wagner-palkkasotilasyhtiössä ällistyttävä kurssinmuutos
Uutiset | 20.1.2023 11:52
Ukraina julkaisi tuoreen tiedon: Näin jättimäiset ovat Venäjän tappiot
Uutiset | 5.1.2023 10:31
WSJ: Valkoisen talon ex-neuvonantaja sai tarpeekseen Erdoğanin ”roistomaisesta” käytöksestä – Esittää Natolle äärimmäistä keinoa
Uutiset | 18.1.2023 11:26
Tämä supervitamiini ehkäisee nopeasti yleistyvää syöpää
Uutiset | 16.1.2023 22:00
Maailman vanhin ihminen kuollut – ensimmäinen tässä hurjassa iässä kuollut henkilö
Uutiset | 18.1.2023 8:34
Pienessä yhdysvaltalaiskolkassa saunottiin ja puhuttiin suomea vielä muutama vuosikymmen sitten – syrjitty suomalaisperintö on taas uudessa nousussa
Uutiset | 22.1.2023 21:15
”Vamppi” siirsi rapakuntoiset Ilmavoimat suihkukoneaikaan 70 vuotta sitten – korvikepolttoaine aiheutti ikävän yllätyksen
Uutiset | 3.1.2023 21:30

Uusimmat

TK: Vain harva tuntee tämän tärkeän ravintoaineen – jos elimistössä on sitä liian vähän, seurauksena voi olla rasvamaksa, sydänsairaus tai Alzheimerin tauti
Uutiset | 26.1.2023 21:49
Viestintäkonsultin mukaan valmennus kohdistui ministerin tehtävään, ministeriön virkamies eri mieltä: ”Mennään enemmän puoluejohtajan tontille”
Uutiset | 26.1.2023 17:49
Tuoko translaki Arnold Schwarzeneggerit Ms. Olympia -kisoihin, eduskunnassa kyseltiin – Pääministeri Marin pyysi keskustelua anteeksi
Uutiset | 26.1.2023 17:47
Syyttäjän mukaan Katri Kulmunin erityisavustaja huijasi ministeriön maksamaan koulutuksia, jotka liittyivät puolueen puheenjohtajan rooliin
Uutiset | 26.1.2023 17:43
Marin nosti esiin perussuomalaisten tavoitteen erota EU:sta, Purran mukaan ero ei ajankohtainen
Uutiset | 26.1.2023 17:33
Tasavallan presidentin kanslia torppaa ehdotuksen pääministerin turvallisuuspoliittisesta neuvonantajasta – ”Perustunee todennäköisesti erheelliseen olettamukseen”
Uutiset | 26.1.2023 16:59
Hallitus hakee keinoja sopia hoitovelan rahoituksesta ja pysyä kehyksissä – Kiuru väläyttää ensi vuodelle menevää tukea
Uutiset | 26.1.2023 16:09
Turkki ei ole saanut pyyntöä arvioida Suomen Nato-jäsenyyttä erillään Ruotsista, sanoo Turkin ulkoministeri
Uutiset | 26.1.2023 16:04
”Ja tämän puolueen kanssa kokoomus harkitsee yhteistä hallitusta?” – Perussuomalaisten EU-linja tyrmistyttää
Uutiset | 26.1.2023 15:57
Niinistö puhui Stoltenbergin kanssa muun muassa Nato-ratifioinnista
Uutiset | 26.1.2023 15:53
Näytä lisää
cover_image

Lue uusin Suomenmaa

Kirjaudu ja lue näköislehti Tilaa lehti Lue näköislehti

Pääkirjoitukset

Ministeriöiden selvitys oli kuolinisku ratahankkeille
Pääkirjoitus | 26.1.2023 21:00
Saksa vapautti Leopardit
Pääkirjoitus | 25.1.2023 21:00
Turkin uhittelun ei pidä antaa vaikuttaa Suomen ja Ruotsin Nato-neuvotteluihin
Pääkirjoitus | 24.1.2023 21:00

Toimitus suosittelee

WSJ: Valkoisen talon ex-neuvonantaja sai tarpeekseen Erdoğanin ”roistomaisesta” käytöksestä – Esittää Natolle äärimmäistä keinoa
Uutiset | 18.1.2023 11:26
Synkkämaineinen Valmet Vihuri vei lentäjiä hautaan 1950-luvulla – pääministerin pojan kuolema siivitti käytöstä poistamista
Uutiset | 21.1.2023 22:00
Perussuomalaisten nuiva asenne paikallislehtien tukemiseen hämmästytti postilain käsittelyssä –  Kummelin ”Penakin” kaivettiin hätiin
Uutiset | 19.1.2023 14:15

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
TK: Vain harva tuntee tämän tärkeän ravintoaineen – jos elimistössä on sitä liian vähän, seurauksena voi olla rasvamaksa, sydänsairaus tai Alzheimerin tauti
Uutiset | 26.1.2023 21:49
Viestintäkonsultin mukaan valmennus kohdistui ministerin tehtävään, ministeriön virkamies eri mieltä: ”Mennään enemmän puoluejohtajan tontille”
Uutiset | 26.1.2023 17:49
Tuoko translaki Arnold Schwarzeneggerit Ms. Olympia -kisoihin, eduskunnassa kyseltiin – Pääministeri Marin pyysi keskustelua anteeksi
Uutiset | 26.1.2023 17:47
Tiedustelu: Wagner-palkkasotilasyhtiössä ällistyttävä kurssinmuutos
Uutiset | 20.1.2023 11:52
Avaus duumasta: Venäjän ostettava Kiinalta lentotukialus, jonka Ukraina myi ”parin vodkapullon hinnalla”
Uutiset | 18.1.2023 22:15
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Vahvempaa tulevaisuuspolitiikkaa ja vähemmän somelumipyryjä
Mielipide | 26.1.2023 14:01
Suora sekaantuminen konfliktiin?
Mielipide | 26.1.2023 13:32
Ikääntyneistä on pidettävä huolta
Mielipide | 25.1.2023 11:53
Vahva aluepolitiikka luo työtä ja hyvinvointia Lappiin
Mielipide | 25.1.2023 11:46
Suomalainen maanviljelijä on uhanalainen!
Mielipide | 20.1.2023 9:48
Onko metsäopetus kääntymässä vikaraiteelle?
Mielipide | 20.1.2023 10:21
Surut pois ja kukka rintaan
Mielipide | 20.1.2023 10:09
Maanomistajan vastuu tuulivoimalan purkamisesta
Mielipide | 27.11.2019 9:18

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Keskustalla Savo-Karjalassa täysi 15 ehdokkaan lista
Keskusta | 26.1.2023 13:38
Johannes Lahtela keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudellamaalla
Uutiset | 24.1.2023 15:14
Keskustan valiokuntajäseniltä selkeä viesti: Suuret ratahankkeet jäihin
Uutiset | 24.1.2023 14:29
Keskustanaisilta moitteet Kelalle – ”valtava isku ihmisille, jotka ovat saaneet muistisairausdiagnoosin”
Keskusta | 20.1.2023 10:56
Kärnä vaatii valtiota apuun Helsingin luonnon suojelemiseksi – ennallistaisi 1800-luvulla kuivatetun järven
Uutiset | 23.1.2023 15:14
Helsingin Keskusta nimesi loput eduskuntavaaliehdokkaat – tavoitteena palauttaa keskustalainen kansanedustaja Helsinkiin
Uutiset | 19.1.2023 19:10
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat
  • Näköislehti

Asiakaspalvelu

Asi­a­kas­pal­ve­lu 044 7778 710 (ark. 9–13)
asiakaspalvelu@suomenmaa.fi

Asiakaspalvelu

Toimitus

etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
uutiset@suomenmaa.fi

Ou­lun toi­mi­tus
PL 52, Lekatie 6, Oulu

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Tilaa Suomenmaa Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Nipputilaukset
Rekisteriseloste
Evästeasetukset


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste

Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle ajankohtaista ja kiinnostavaa sisältöä. Voit hyväksyä evästeiden käytön painamalla “Hyväksy kaikki” tai muuttaa asetuksiasi. Suomenmaa.fi käyttää seuraavia evästeitä:

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä.
Hyväksymällä evästeet autat meitä kehittämään palveluitamme ja sivustoamme. Emme käytä evästeitä markkinointiin. Voit muuttaa evästeasetuksiasi milloin tahansa sivun alalaidasta löytyvästä “Evästeasetukset”-painikkeesta.
Evästeasetukset
Suomenmaa.fi

Evästeiden avulla voimme palvella sinua paremmin. Keräämme tietoa verkkosivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Evästeet

  • moove_gdpr_popup (käytetään evästeasetusten tallentamiseen, kesto 365 päivää)
Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä. Osa evästeistä tallennetaan käyttäjän päätelaitteelle pidemmäksi aikaa, ja ne ovat käytettävissä, kun käyttäjä palaa sivustolle takaisin. Istuntoon liittyvät evästeet poistuvat, kun käyttäjä sulkee selaimen.

Evästeet

  • _ga (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto kaksi vuotta)
  • _gid (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto 24 h)
  • _pk_id (Tilastointi, käyttäjän yksilöinti (Matomo Cloud), kesto 13kk)
  • _pk_ses, _pk_cvar, _pk_hsr  (Tilastointi, vierailuun liittyvien tietojen tallennus (Matomo Cloud), kesto 30min)
  • _pk_ref (Tilastointi, saapumis-/lähdetiedon muistaminen (Matomo Cloud), kesto 6kk)
  • matomo_sessid (Väärinkäytösten estäminen, CSRF-turvaominaisuus (Matomo Cloud), poistetaan kun selain suljetaan.)
  • mtm_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)
  • mtm_cookie_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)